Alkuraskauden oireet – eli mistä merkeistä tiedät, oletko raskaana?

Monesti erilaiset alkuraskauden oireet kertovat raskauden alkamisesta jo ennen kuin raskaustesti näyttää plussaa tai kuukautisten poisjäännin huomaa. 

Tämä johtuu siitä, että alkuraskaus saa aikaan monenlaisia mullistuksia naisen kehossa. Raskausoireet ovatkin voimakkaita juuri raskauden alussa, ja ne voivat alkaa jo viikon-kahden päästä hedelmöittymisestä. 

Toisaalta alkuraskauden oireet ovat hyvin moninaisia, yksilöllisiä ja epämääräisiäkin. Jonkun tekee raskauden alkuvaiheessa mieli ahmia nakkeja, mutta kahvi ei enää maistukaan. Toista taas janottaa koko ajan. Moni nainen kokee alkuraskaudessa myös esimerkiksi rintojen arkuutta, pahoinvointia tai väsymystä, jotka ovat hyvin yleisiä oireita raskauden alussa.

On kuitenkin hyvä myös muistaa, että kaikki eivät saa alkuraskaudessa oireita lainkaan. Tällöin raskauden ensioire onkin usein kuukautisten poisjääminen. Jos raskaus on toiveissasi, etkä koe mitään näistä oireista, ei se silti tarkoita ettetkö voisi olla raskaana.

Listasin 30 raskausoiretta, jollaisia naiset ovat kertoneet kokeneensa alkuraskauden aikana. Jaottelin raskaus oireet myös aihepiireittäin seuraaviin kategorioihin:

Alkuraskauden oireet kategorioittain:

1. Kehoon liittyvät alkuraskauden oireet

   • Rinnat
   • Alavatsan seutu
   • Vaginan alue

2. Ravintoon ja aisteihin liittyvät raskausoireet

   • Syöminen ja juominen
   • Haistaminen
   • Vatsan toiminta

3. Mielialaan ja nukkumiseen liittyvät raskausoireet

4. Kasvojen alueen raskausoireet

5. Jaksamiseen liittyvät alkuraskauden oireet

6. Sairauden tai kivun tunteeseen liittyvät raskaus oireet

Alta voit tutustua tarkemmin erilaisiin raskausoireisin, joita odottajat ovat kertoneet kokeneensa aivan raskauden ensimetreiltä, jopa hyvissä ajoin ennen kuin raskaustesti näyttää positiivista!

Kehoon liittyvät alkuraskauden oireet

1.Rintoja turvottaa ja ne tuntuvat aroilta

• Hormonimuutokset turvottavat rintojen kudoksia saaden ne tuntumaan aroilta. Nännit voivat aristaa, tai rinta voi olla kauttaaltaan herkistyneen oloinen.

2.  Nännipihat tummuvat tai rintojen verisuonet erottuvat herkemmin.

3. Alavatsaa nipistelee tai vihloo

• Alavatsassa saattaa tuntua kuukautiskipua muistuttavaa nipistelyä tai vihlontaa, joka voi johtua alkion kiinnittymisestä kohtuun. Tämä voi olla jatkuvampaa tai tuntua yhtäkkisenä selkeämpänä nipistyksenä.
• Tämä on yksi niistä oireista, joka usein tuntuu nimenomaan selkeästi ennen kuin testi näyttää plussaa. Alkio kiinnittyy kohtuun viikon kuluttua hedelmöittymisestä, jolloin raskaus ei vielä näy testissä.

4. Paineen tunne alavatsassa

• Kohdussa tapahtuvat muutokset voivat aiheuttaa paineen tunnetta alavatsassa.

5. Vatsan turvotus

• Myös aineenvaihdunnan muutokset saattavat turvottaa vatsaa alkuraskauden aikana.

6. Tiputtelu

• Alkuraskaudessa voi ilmetä kiinnittymisvuotoa, eli emättimestä tippuu hieman verta. Tiputtelu on useimmiten todella vähäistä ja jatkuu ehkä päivän tai kaksi. Jos verenvuoto on runsasta, ole yhteydessä lääkäriin.
• Jotkut myös kuvaavat, että heillä on ollut ikään kuin kuukautiset ajallaan, mutta he ovat silti olleet jo tukevasti raskaana. Kuukautisetkaan eivät siis ole välttämättä merkki siitä, ettei raskaus olisi alkanut.

7. Hiivatulehdus

• Hormonimuutokset saattavat vaikuttaa myös vaginan ph-tasapainoon, mikä voi altistaa raskaana ollessa hiivatulehdukselle.

8. Jatkuva pissahätä

• Kuudennen viikon tienoilla kohtu on kasvanut jo niin suureksi, että se alkaa painaa virtsarakkoa. 
• Raskaus vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja verenkiertoa, joka myös saa aikaan pissahätää jo alkuraskauden aikana.

9. Lisääntynyt valkovuoto

 

Ravintoon ja aisteihin liittyvät raskausoireet

10. Pahoinvointi ja oksentelu

• Pahoinvointi on yleistä ja voi alkaa jo toisella raskausviikolla. Yleensä raskauspahoinvointi alkaa kuudennella viikolla loppuu 16. viikkoon mennessä.

11.Ruokahaluttomuus

• Joskus ruoka ei oikein maistu alkuraskaudessa ja tämäkin voi alkaa yllättävän aikaisin. Se on vähän ristiriitaista, kun samalla raskaana ollessa olisi tavallistakin tärkeämpää syödä monipuolisesti. Pyri pitämään energiatasosi hyvänä ja etsiä raikkaita välipaloja, joita sinun tekee mieli.

12. Jatkuva janon tunne

• Verenkierron tehostuminen voi aiheuttaa janon tunnetta.

13. Oudot himot tiettyihin ruoka-aineisiin

• Tämä tunnettu oire alkaa tyypillisesti hiukan myöhemmin, noin kuudennella raskausviikolla, mutta joskus jo selkeästi aikaisemmin. 

14. Herkistyminen hajuille

• Hajuaisti voi muuttua hyvin herkäksi, jonka seurauksena jotkin hajut ällöttävät

15. Ummetus

• Progesteroni eli keltarauhashormoni valmistaa naisen elimistön mahdollista raskautta varten ovulaation jälkeen. Se myös hidastaa suolen toimintaa ja voi saada aikaan ummetusta. Myös esim. pahoinvoinnista johtuvat ruokavalion muutokset voivat aiheuttaa raskaana ummetusta.

16. Närästys

• Alkuraskauden hormonaaliset muutokset heikentävät ruokatorven sulkijalihaksen toimintaa, jonka vuoksi vatsan happoja saattaa päästä kulkeutumaan ylöspäin. Tämä aiheuttaa närästystä ja polttelua.

 

Mielialaan ja nukkumiseen liittyvät raskausoireet

17. Mielialan vaihtelut

• Monella alkuraskaus voi aiheuttaa itkeskelyä, kiukunpuuskia ja erilaisia nopeita mielialan vaihteluita. Samanlaisia oireita tosin liittyy monella myös kuukautisiin.

18. Univaikeudet

• Hormonitoiminnan muuttuminen raskaana ollessa voi aiheuttaa häiriöitä unirytmiin.

19. Seksuaalisen halukkuuden lisääntyminen tai vähentyminen

• Alkuraskauden pahoinvointi, väsymys ja mielialan heilahtelut saattavat vähentää seksuaalista halukkuutta.
• Toisaalta olo voi olla hyvinkin hekumallinen ja naisellinen, vaikkei edes tietäisi vielä olevansa raskaana.

20. Kummalliset ja tavallista vilkkaammat unet

• Unien ajatellaan kumpuavan sekä omassa elämässä pinnalla olevista asioista, että tiedostamattomista kokemuksista ja uskomuksista. On hyvin mielenkiintoista miettiä, miksi unimaailma saattaa joillakin aktivoitua hyvin vilkkaaksi jo aivan ensimmäisinä raskausviikkoina. Moni kertoo käsittelevänsä elämänmuutosta unissaan koko raskauden ajan.

 

Kasvojen alueen raskausoireet

21. Iho hehkuu

• Raskauden verenkierron vilkastuminen ja korkeat hormonitasot voivat saada ihon hehkumaan raikkaan hyvinvoivana.

22. Iho kukkii

• Finnit ovat yleisiä alkuraskaudessa, kun ihon rasva lisääntyy.

 

Jaksamiseen liittyvät alkuraskauden oireet

23. Hengästyminen

• Hengästyminen on tyypillisintä keski- ja loppuraskaudessa, mutta osa kokee sitä myös aivan alkuraskaudessa.

24. Väsymys ja tarve levätä normaalia enemmän

• Väsymyksen tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta ajatellaan sen johtuvan hormonitasojen muutoksista. On myös ymmärrettävää, että keho tarvitsee lepoa ja keskittää energiansa kasvavaan vauvaan.

25. Huimaus

• Verisuonet laajenevat raskausaikana ja sen vuoksi verenpaine laskee. Jotkut kokevat huimausta jo aivan alkuraskaudessa.

 

Sairastumisen tunteeseen liittyvät raskaus oireet

26. Flunssainen tai kuumeinen olo

• Raskaus tuo muutoksia naisen vastustuskykyyn, kun keho pyrkii suojaamaan myös sikiötä. Olo voi tuntua flunssaiselta – väsyneeltä ja tukkoiselta, ilman että flunssa tuntuu tulevan “kunnolla päälle”. Toisaalta pientä lämpöäkin voi nousta.

27. Nenän tukkoisuus

• Raskausaikana lisääntynyt kehon veren määrä voi turvottaa nenätiehyeitä, joka puolestaan voi aiheuttaa nenän tukkoisuutta.

28. Paleleminen

• Hedelmöittymisen jälkeen naisen keltarauhashormonin määrä elimistössä lisääntyy. Hormonitason muutokset vilkastuttavat pintaverenkiertoa, joka saa aikaan palelun ja vilun tunnetta.

29. Päänsärky

• • Raskaushormonien lisääntyminen kehossa voi aiheuttaa päänsärkyä.

30. Selkäkivut

• Kohdussa ja suolistossa tapahtuvat muutokset voivat joskus tuntua myös selän puolella.

 

Kuten huomaat, raskausoireita on paljon ja hyvin erilaisia. Ne vaihtelevatkin suuresti ja ovat hyvin yksilöllisiä.

Itseasiassa myös ovulaatio, eli ajankohta jolloin voit tulla raskaaksi (noin kaksi viikkoa ennen kuukautisten alkua) voi myös aiheuttaa monia näistä oireista. Jos kuitenkin tiedät ovulaation jo ohittuneen, ja raskaus on mahdollinen, se voi antaa viitteitä etteivät oireet ehkä enää johdukaan ovulaatiosta. 

 

Oireita vai merkkejä – myös sanoilla on merkitystä

Raskausoire on aika vakiintunut sana ja siitä syystä käytän sitä tässä listauksessani. Oma mieleni haraa kuitenkin hiukan termiä vastaan, sillä ”oire” tai ”oireet” kalskahtavat sanoina niin negatiiviselta. Moni kuitenkin kokee nämä merkit raskaudesta hyvin positiivisina, jos raskaus on toivottu.

Sanoilla on merkitystä sille miten koemme asioita ja tunteita, ja jos ajattelemme “oireita” ennemminkin merkkeinä tai kehon viesteinä, se voi saada helpommin meidät kuuntelemaan ja kunnioittamaan kehoamme. 

Toki on myös tilanteita, joissa raskauden tuomat muutokset oikeasti tuntuvat negatiivisilta ja rajoittavat elämää. Mutta silloin oman kehon kuuntelu on entistäkin tärkeämpää niin kuin myös energian keskittäminen lepoon ja omaan hyvinvointiin mahdollisuuksien mukaan.

 

Istukkahormoni muuttaa kehon toimintoja

Istukkahormonin tuotanto käynnistyy varhaisista istukkasoluista heti, kun alkio on kiinnittynyt kohdun limakalvoon. Alkio hedelmöittyy yleensä munatorvessa, josta se jatkaa matkaansa kohtuun. Alkio on perillä kohdussa noin viiden päivän kuluttua hedelmöityksestä, ja se kiinnittyy kohdun limakalvoon noin kahden päivän kuluttua, eli hedelmöityshetkestä noin viikon kuluttua. Istukkahormoni alkaa lisääntymään tämän jälkeen elimistössä nopeasti, ja tämä alkaa tuottamaan muutoksia kehossa, joita kutsumme raskausoireiksi. 

Doulana kuulen usein asiakkailtani, että he ovat jollain tavalla vain tienneet olevansa raskaana. Kaikille näin ei käy, eikä tunne toki aina pidä paikkaansa. Toisaalta on myös tosi mielenkiintoista, että mieli voi hyvin tuottaa raskausoireita, jos raskautta toivoo tai sitten pelkää. 

Toisinaan raskausoireet ovat runsaat ja selvät heti alkuraskaudesta. Osalla odottajista ei esiinny raskauden alussa oireita puolestaan lainkaan. Tyypillisimmin raskausoireet alkavat, n. 6. raskausviikon tietämillä. Tässä on tosi paljon yksilöllisiä eroja, joten hyvin oireita voi tuntua jo paljon aiemminkin. Toivon omalta osaltani, että sinulla toivomasi lopputulos toteutuu. Ja hei, täällä ollaan, kun kaipaat lisätietoa ja tukea, tai raskauden aika ja alkuraskauden oireet mietityttävät. <3

 

–Jenna Moisala, fysioterapeutti, doula, imetysohjaaja (WHO), synnytysvalmentaja, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti

Hyvä kierre synnytykseesi

Blogissa vierailee Jaana Cowasji, toinen Rento synnytys-verkkovalmennuksen kehittäjistä. Jaana on kahden lapsen äiti, psykologian maisteri, hypnoosiohjaaja ja hypnosynnytysvalmentaja. Hän on valmentanut perheitä parempaan synnytyskokemukseen jo kymmenen vuoden ajan.

Voiko synnytyksessä olla myös hyvä olo?

Synnytys on joskus aiheena varsinainen miinakenttä – näkemyksiä ja kokemuksia löytyy laidasta laitaan ja äidit päätyvät palstoilla joskus kiihkeisiinkin väittelyihin siitä, miten asianlaita on.

Eräs mielenkiintoinen näkemys on se, että synnytyksen ei välttämättä tarvitse olla kärsimystä ja kamaluutta – että se voi itse asiassa olla upea, jopa nautinnollinen kokemus!

Tämä voi herättää paljon ajatuksia – jotkut tyrmäävät kommentit helpommasta synnytyksestä heti kättelyssä, toisilla herää kutkuttava tunne “voisinko minäkin synnyttää näin..?”

Elämä on siitä jännä juttu, että mikään ei oikeastaan ole varmaa. Ja toisaalta, hyvin monet asiat ovat mahdollisia. Synnytys ei ole tästä poikkeus – varmuudella sen kulkua ei pysty ennustamaan, mutta on paljonkin, jota voi itse tehdä mahdollistaakseen omalta osaltaan synnytyksen parhaan mahdollisen kulun. On paljon etua siitä, että lähestyy omaa synnytystään positiivisin ja avoimin mielin pelon ja epäluulon sijaan. Mielentila nimittäin vaikuttaa hyvin paljon siihen, mitä kehossa tapahtuu. Tässä kuvassa näkyy, miten tunnetilat vaikuttavat kohdun toimintaan ja synnytykseen:

Mitä positiivinen kierre tarkoittaa?

Luottavainen mielentila vapauttaa kehon toimimaan normaalisti synnytyksessä, jolloin keho erittää upean cocktailin synnytyshormoneja. Tärkeimmät synnytyshormonit ovat oksitosiini (joka saavat aikaa supistukset) sekä endorfiinit (kehon oma sisäinen “kivunlievitys”-hormoni sekä energiabuusteri). Nämä ovat juuri niitä hormoneja, joiden kuuluukin olla synnytyksessä läsnä suurissa määrin ja jotka vievät synnytystä eteenpäin turvallisesti ja luonnollisesti.

Kun äiti hyväksyy näiden hormonien aiheuttavat normaalit tuntemukset ja kykenee rentoutumaan (tästä lisää pian!) hän ei yleensä koe sietämättömiä kipuja vaan osaa suhtautua kohtunsa toimintaan myönteisesti, toivottaen kaikki tuntemukset tervetulleiksi.

Hyväksyminen ja luottamuksen tunne on olotila, jossa myös keho rentoutuu, kuin se sanoisi “Kyllä” synnytykselle. Kipu ei ole enää synnytyksessä “keskiönä” vaan pikemminkin vauva! Voi myös ajatella kauniisti niin, että näin äidin keho tekee vauvalle palveluksen avautumalla ja rentoutumalla. Vauvankin on helpompi laskeutua ja syntyä silloin, kun äiti pystyy antautumaan synnytykselle.

Se tutumpi negatiivinen kierre

Ikävä uutinen on se, että monet synnyttäjät päätyvät positiivisen kierteen sijaan synnyttämään ns. Negatiivisessa kierteessä, jossa hyvien hormonien sijaan vapautuu stressihormoneja, jotka saavat aikaan sen, että hapekas veri kiertää ääreishermostoon ja lihaksiin, pois kohdusta. Tässä tilassa kohtu ei enää avaudu joustavasti, vaan menee “jumiin”. Kärsimys, josta usein puhutaan synnytyksiin liittyen selittyy juurikin tällä kierteellä ja on hyvä huomata, että tämäkin kierre alkaa tyypillisesti synnyttävän äidin mielentilasta. Kun äidillä on pelkoja, epäilyksiä ja huolia (ja hän ei saa tarvitsemaansa tukea ja turvaa) keho reagoi tähän “taistele tai pakene” – reaktiolla.

Millä hypätä hyvälle kierteelle?

Rentoutuminen (“löysä, veltto, rento”) on siis avainsana sekä mielen että kehon tasolla. Kuitenkin vain harvat meistä kykenevät rentoutumaan sairaalassa ilman että tätä asiaa olisi etukäteen pohtinut ja harjoitellut. Tämän takia on erittäin tärkeää lähteä jo hyvissä ajoin miettimään synnytystä, ottamaan asioista selvää ja harjoittelemaan rentoutumista ja hyvän mielen ylläpitoa synnytyksessä.

Menetelmiä rentoutumiseen on varmasti melkein yhtä paljon kuin synnyttäjiäkin. Tärkeintä on, että äiti tiedostaa itsensä ja sen, mikä hänelle toimii. Hyviksi koettuja menetelmiä ovat mm. Syvä, hapettava hengitys, matala ääni, hyvät asennot, vesi, kumppaniin nojautuminen, rentoutusäänitteet, voimauttavat lauseet ja ajatukset ja mielikuvat.

Rentoutuminen ei mene koskaan hukkaan synnytyksessä – siitä on hyötyä myös niissä tapauksissa, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Oli kyseessä sitten luomusynnytys, puudutesynnytys tai sektio, on hyvä että äiti pysyy rauhallisena ja luottavaisena, keskittyy hengittämiseen sekä siihen ajatukseen, että kaikki menee hyvin ja vauva on pian täällä.

Kukaan ei tunne sinua niin hyvin kuin sinä itse – lähde siis rohkeasti tutkimusmatkalle itseesi, kuulostele mitkä jutut tuntuvat hyviltä juuri sinulle ja auttavat sinua luomaan rauhallista ja luottavaista oloa itsellesi raskausaikaan ja synnytykseen.

Tukea matkallesi on saatavilla paljonkin jos näin haluat! Olen kehittänyt tämän blogin ylläpitäjän, fysioterapeutti, doula ja synnytysvalmentaja Jenna Moisalan kanssa Rento synnytys – verkkovalmennuksen tätä tarkoitusta varten. Se on sinulle, joka toivot itsellesi rauhaa ja rentoutta vauvan odotukseen ja synnytykseen.

Kurssilla opit, miten valjastat oman kehosi rentous- ja hyvänolonhormonit oksitosiinin ja endorfiinit käyttöösi synnytyksessä. Rentoutuminen todella on mahdollista voimakkaistakin supistuksista huolimatta, kun tietää mitä tekee. Tähän opastamme sinut kurssilla kädestä pitäen. Kurssilla on paljon rentoutumisharjoituksia sekä äänitteitä, joiden avulla rentoutumista on helppo harjoitella ja jotka voi hyvin ottaa myös mukaan sairaalaan synnytyksen ajaksi ylläpitämään synnytysluottamusta. Kurssille osallistut aina 100%:n tyytyväisyystakuulla.

Voit käydä kurssin milloin tahansa raskautesi aikana, omaan tahtiisi ja se on käytettävissäsi 6 kk ostohetkestä.

Olet lämpimästi tervetullut mukaan satojen odottajien kiittämälle kurssille <3

Tavataan sisäpuolella!

Haha, eli mikä HYPNOSYNNYTYS?

Kyllä on itseänikin naurattanut, miten paljon kiinnostuneita ja osallistujia kurssini ovat viime aikoina keränneet 😀

Facebookissa on menossa kaiketi jonkinnäköinen hassutus, jossa ihmiset klikkailevat itseään mukaan mitä erikoisimpiin tapahtumiin. Ja kyllä, myönnän! Hypnosynnytys-kurssi voi kuulostaa suorastaan riemukkaalta ensikuulemalta! Eli olen ollut aivan erinomainen kohde ylimääräisille klikkailuille.

No, hypnosynnytyksen nöyrä tarkoitus kyllä onkin nostaa esiin ilo, joka synnytykseen ja syntymään pitäisi aina liittyä.

Kun sanaa ”hypno” kuitenkin makustelee hieman pidempään ja tutustuu sen taustoihin, se alkaa avautua yhä loogisempana ja järkevämpänä. Siksi me hypnosynnytys-valmentajat emme ole vaihtaneet nimeä, kun olemme yhä kasvavalla joukolla tuomassa Suomeen tätä menetelmää nimeltä ”HypnoBirthing”.

Koska syntymä on pohjimmiltaan mielen prosessi. Se on ”mind-game”, jossa mielen on lopulta tarkoitus hellittää, antaa kerrankin periksi ja vain mukailla synnyttävän kehon viestejä ja rytmiä.

Tämä hellittäminen ei tule nykyolosuhteissa luonnostaan. Meillä on paljon painolastia – tiedostettua ja tiedostamatonta – joka haraa vastaan, jos sitä ei osata ottaa huomioon. Jännittynyt mieli näkyykin aina jännityksinä kehossa. Jännittyneenä kehon on haastava avautua, joten siksi synnytykseen valmistautumisen pitäisi aina olla ennen kaikkea henkistä, tunteiden, ajatusten, odotusten ja itsetuntemuksen työstämistä.

Jokainen synnyttänyt nainen on kokenut sen, miten valtavan voimakas tunne kehossa kutsuu panikoimaan, jännittymään ja haraamaan vastaan. Meillä on myös kyky kuvitella tulevaa ja ennakoida sitä, mitä vielä on edessä. Tässä eroamme muista nisäkkäistä, jotka synnyttävätkin juuri tästä syystä tavallisesti paljon ihmisiä helpommin. Ihmismieli taas ohjautuu negatiivisille poluille hyvin luonnostaan, koska yhteiskuntamme ruokkii tällaista ajattelua. Se on valitettavaa, koska se vaikeuttaa synnyttämistä, aiheuttaa kipua ja tarpeettomia toimenpiteitä.

Mitä ihmettä se hypno sitten synnytyksessä tekee? Niin, katsokaas, kuten sanoin, synnytyksessä on kyse tunteista –  kokonaisvaltaisesta hyvästä olosta ja siitä, että koet synnyttäjänä voivasi luottaa itseesi ja synnytystiimiisi, heittäytyä synnytyksen voimalle. Nämä taas ovat hyvin syviä ja osin tiedostamattomia prosesseja meissä. Emme voi järkeilemällä tai tietoa kahmimalla kovinkaan tehokkaasti vaikuttaa tunteisiimme.

Tunnetyöskentelyä varten on hiljennyttävä, annettava itselle lupa rentoutua, pysähdyttävä ja annettava myös kehon rentoutua. Tämä syvärento olotila on meille hyvin luonnollinen tila, jossa pääsemme helpommin työstämään odotuksiamme, ajatuksimme ja ajatusmallejamme. Ja se on myös tila, jota kutsutaan hypnoosiksi. Tuo tila on itseasiassa juuri se, jossa synnyttäjän on kaikkein paras olla ja jossa hänen kehonsa pääsee työskentelemään vapaasti. Hypnoosin kautta synnytys voi olla helpompi ja rennompi kokemus, jopa kivuton, kun mieli ja keho eivät vastusta synnytystä.

Hypnoosi on täysin luonnollinen olotila, jossa olemme useita kertoja päivässä vaipuessamme ajatuksiimme, sekä esimerkiksi juuri ennen nukahtamistamme. Kaikki hypnoosi on myös aina itsehypnoosia. Se tarkoittaa, että todellisuudessa kukaan ei voi tehdä mitään itselle epämieluisaa tai menettää kontrolliaan hypnoosissa, vaikka takavuosien tv-show:t näin antoivat ymmärtää. Nuo ihmiset olivat mukana omasta halustaan ja halusivat heittäytyä leikkiin.

Samalla hypnoosi on kuitenkin lääketieteen tunnustama hoitomuoto, jota käytetään myös julkisella puolella mm. synnytyspelon hoitoon. Hypnosynnytyksessä se yhdistyy ainutlaatuisella tavalla tietoon kehon toiminnasta synnytyksessä, sekä ymmärrykseen oman mielen vaikutuksesta synnytysprosessissa.

Siksi kiinnostus tätä Yhdysvalloista maailmanlaajuikseksi levinnyttä menetelmää kohtaan lisääntyykin jatkuvasti myös Suomessa. Suuri osa hypnosynnytys-valmentajista on koulutukseltaan myös kätilöitä ja on ollut hienoa nähdä, miten menetelmästä ollaan kiinnostuneita myös synnytyssairaaloissa. Se on mahtavaa, koska tätä todella tarvitaan! Synnyttävä äiti tuo synnytykseen aina koko historiansa, eletyn elämänsä ja se ei voi olla näkymättä myös synnytyksessä.

Tarvitsemme keinoja ottaa huomioon sen, että olemme ihmisiä.

Myös synnyttäessämme.

Joten kiitos te kaikki hassut osallistujat, kiinnostuneet ja tykkääjät, että hypnosynnytys on myötävaikutuksellanne sanana yhä useammalle tuttu! Olette lämpimästi tervetulleita mukaan kurssille, kun aihe tulee ajankohtaiseksi <3

Ps. Jos haluat itse oppia, miten työstää tunteita, rentoutua ja kasvattaa uskoa itseesi, se käy helposti verkkokurssillani ”Rento synnytys”. Kurssi juhlii parhaillaan puolivuotispäiviään ja on merkkipäivien johdosta tarjouksessa ajalla 26. – 29.10. Jos kiinnostut myöhemmin tulemaan ryhmä- tai yksilövalmennukseen, hyvitän verkkokurssin hinnan sinulle kurssimaksussasi.

Saat sen puolivuotispäivien kunniaksi PUOLEEN HINTAAN, täydellä 14 päivän tyytyväisyystakuulla. Jos koet, että tämä ei ole sitä, mitä juuri tällä hetkellä haluasit oppia, saat rahasi takaisin.

HUOM, tarjouksen jatkot ovat voimassa vielä 31.10 asti, jolloin saat kurssin edelleen 20 euron alennuksella, 39e.

Tule tutustumaan kurssiin osoitteessa www.rentosynnytys.fi

Lämpimin syysterveisin,

Jenna

Väliliha – repeämisen ehkäiseminen itse

Imetys – 6 vinkkiä onnistuneeseen imetykseen

Imetysaikana tuntuu tilastollisesti tapahtuvan kummia. Täysimetyksen suositus on Suomessa 4-6kk, mutta mutta se loppuu keskimäärin 1,5 kk iässä. Imetystä suositellaan jatkamaan muun ruokavalion ohella 2-vuotiaaksi, mutta imetys loppuu kokonaan keskimäärin vauvan ollessa 7 kuukautta.

Useimmat äidit ovat motivoituneita imettämään, ja moni haluaisi jatkaa paljon nykyistä pidempään. Kun imetys sujuu, se koetaan helpoksi tavaksi ruokkia vauvaa ja moni todella nauttii imetysajasta. Miksi äitien omista tavoitteista ja virallisista suosituksista sitten jäädään näin selkeästi? Yksi isoimpia tekijöitä ja asia, josta saan doulana kuulla surullisen säännöllisesti, on riittämätön imetysohjaus kunnallisissa palveluissa. Imetyksessä voi aika helposti tulla mutkia matkaan, jos rinnalla ei ole kanssakulkijaa.

Käymässäni WHO:n imetysohjaajakoulutuksessa nousi kuusi selkeää teemaa, jotka vaikuttavat imetyksen onnistumiseen. Listasin ne sinulle tähän. Listan pohjalta sinun on helpompi etsiä tarvittaessa täydentävää tietoa.

1. Tieto imetyksen hyödyistä

Useimmat meistä äideistä eivät juurikaan kaipaa vakuutteluja äidinmaidon hyödyllisyydestä ja terveellisyydestä. Sen todistavat tilastotkin: useimmat odottajat kertovat haluavansa imettää vauvaansa.

Tästä huolimatta äidinmaito ansaitsee hiukan hehkutusta ihan heti tähän kärkeen. Imetys kun on luonnollinen ja alkukäynnistelyjen jälkeen yleensä selkeästi helpoin ja edullisin tapa ruokkia lasta. Se kulkee aina mukana, se on sopivan lämpöistä ja koostumukseltaan turvallista. Äidinmaito on siinä mielessä ”ihmeaine”, että se on vastavuoroista vauvan tarpeiden kanssa. Se muuttaa koostumustaan vauvan tarpeiden mukaan ja onkin aika hienoa, että esimerkiksi keskosvauvojen äitien maidossa on 30% tavallista enemmän kasvuun tarvittavaa rasvaa, runsaammin immuniteettia vahvistavia ainesosia sekä tavallista enemmän juuri keskosvauvan tarvitsemia vitamiineja ja hivenaineita, kuten rautaa.

Imetyksellä on vauvalle lukuisia muitakin terveyshyötyjä: Imetetyt vauvat sairastavat vähemmän infektioita, heillä voi olla pienempi riski ylipainoon, allergioihin ja diabetekseen myöhemmin elämässään. Äidin osalta puolestaan imetys esimerkiksi pienentää riskiä sairastua rintasyöpään.

Erityisesti ensimaito eli kolostrum, jota rinnat erittävät pieniä määriä ensimmäiset päivät ennen kuin maito nousee, on ravintoarvoiltaan oikea tehomikstuura ja antaa vauvalle vastustuskykybuustin.

Kansanterveydellisesti olisikin tärkeää, että mahdollisimman moni äiti imettäisi lastaan. Aina tämä ei ole syystä tai toisesta mahdollista. Vauvat kasvavat hienosti ja terveenä myös osittaisimetettyinä tai korvikemaidolla. Osittaisimetyksestä ja pulloruokinnasta löytyy lisätietoja mm. Väestöliiton sivuilta Pullonpyörittäjän oppaasta.

Jatkathan kuitenkin lukemista eteenpäin – oma maitosi riittää todennäköisemmin, kun olet tietoinen seuraavista jutuista.

2. Hyvä imetyksen tuki ja imetysohjaus

Tutkimusten mukaan imetyksen onnistuminen määräytyy pääosin sen mukaan, millaista tukea ja ohjausta perhe saa. Ei siis esimerkiksi sen mukaan, millaiset rinnat äidillä on, osaako hän luontaisesti lukea vauvansa nälkäviestejä tai minkä verran maitorauhasia äidin rinnoissa on (harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta).

Millaista tukea imetykseen sitten tarvitaan? Runsasta ja jatkuvaa. Tutkitusti tarvitaan hyvää ja asiantuntevaa ohjausta synnytyssairaalassa, imetysohjauksen jatkumista myös neuvolassa sekä mahdollisuutta vertaistukeen.

Yritä siis mahdollisuuksien mukaan varmistaa, että saat omasta mielestäsi laadukasta tukea varsinkin imetyksen alkutaipaleella. Useimmat kätilöt sairaalassa antavat aivan valtavan hyvää ohjausta, mutta ohjeet voivat olla keskenään ristiritaisia. Kaikilla ei äitiyshuollossakaan välttämättä ole ajantasaista tietoa imetysohjauksesta. Hoitotyön suosituksessa painotetaan, kuinka tärkeää olisi kaikilla äitiyshuollossa työskentelevillä olla imetysohjaajan koulutus, mutta tämä ei valitettavasti Suomessa tällä hetkellä vielä toteudu. Jos siis koet, että ohjaus ei syystä tai toisesta vastaa toiveitasi, tai ei tunnu sinulle luontevalta tai vauvasi tarpeita vastaavalta, niin kysy ohjaajasi imetyskoulutuksesta ja pyydä tarvittaessa toista mielipidettä. Kysy myös paikkakuntasi vertaistuesta! Myös Imetyksen tuki ry:stä ja ammattimaisilta imetysohjaajilta saat lisäapua.

Imetyshaasteissa ei siis ole pohjimmiltaan kyse siitä, että maito ”vain loppuisi”, tai että haasteille ei olisi olemassa ratkaisuja, vaan siitä että oikea tieto ei löydä äitien luokse. Jotkut kertovat jäävänsä täysin vaille imetysohjausta ja näin ei tulisi tapahtua.

3. Ensi-imetys ja vauvan refleksit

Äidillä on siis kehossaan valmiina kaikki, mitä tarvitaan imetykseen, mutta niin on vauvallakin. Vastasyntynyt vauva osaa hakeutua itse rinnalle ja tarttua siihen kiinni, kun hänet asetetaan sopivalla tavalla äidin rintakehän päälle lepäämään synnytyksen jälkeen. Vauvan imuotteen ongelmat ovat varsinkin imetyksen alkuvaiheessa tavallisia. Mutta kun vauva saa tilaisuuden ensipäivinään itse tällä tavalla löytää rinnalle, niin hän löytää helpommin luontaisesti hyvän imuotteen, joka ei satu äitiä ja jonka avulla vauva nostattaa tehokkaammin maitoa rintoihin.

Vauva löytää rinnalle tuoksun ja nännin tummemman värin ohjaamana hyödyntäen omia nokkimis- ja hamuamisrefleksejään. Näin hän saa myös itse hoksata, miten rinnasta saa parhaan otteen. Opimmehan me vanhemmatkin paljon paremmin itse tekemällä! Rinnalle ryömintää voi käyttää imuotteen korjaamiseen ensiviikkoina myöhemminkin, jos se esimerkiksi sektion tai vauvan terveydentilan vuoksi vuoksi ei ole heti syntymän jälkeen toteutunut.

Vääränlainen imuote heikentää vauva maidonsaantia, eikä pääse näin nostattamaan maidon määrää rinnoissa. Se voi aiheuttaa nännien rikkoontumista ja kipua. Imuotteen ongelmat ovatkin imetyshaasteista tyypillisimpiä ja niihin imetysohjaus auttaa yleensä selkeästi jo yhdellä kerralla.

4. Imetyshormonit

Oksitosiinihormoni vapauttaa maidon rinnoista vauvalle ja saa aikaan ns. herumisrefleksin. Oksitosiinihormonia vapautuu naisen elämässä suuria määriä kolmessa tilanteessa: orgasmin aikana, synnytyksessä ja imettäessä. Orgasmi on monelle tuttu, joten lähestytään tämän hormonin toimintaa sen kautta. Voit myös miettiä hyvää seksiä ylipäätään, jos se sopii sinulle paremmin.

Mieti, millaisessa tilanteessa nautinto ylipäätään on mahdollista? Eikö silloin olekin tunnettava olonsa rennoksi, hyväksytyksi, luottavaiseksi ja turvalliseksi? Hellyys ja intiimi tunnelma yleensä myös auttavat? Sama pätee imetykseen.

Oksitosiini on siis läheisyys-, hellyys- ja rakkaushormoni, joka aktivoituu herkästi myös esimerkiksi ihokosketuksen kautta. Siksi maito heruu vauvalle paljon paremmin, kun hän saa viettää ensipäivinä paljon aikaa iho ihoa vasten kanssasi. Tuoreen äidin kehossa erittyy paljon oksitosiinia myös silloin, kun kumppani ( tai muu sopiva ihminen) huolehtii hänen tarpeistaan ensipäivien ajan, kuuntelee hormonimyrskyisiä mielialoja, huolehtii että hän syö, juo, käy vessassa, mahdollistaa mukavan imetysasennon, tukee, hellii ja rohkaisee häntä. Kumppanit, näin tilaatte suoraan lisää arvokasta luomuruokaa omalle jälkeläisellenne, joten älkää missään nimessä ohittako tätä kohtaa kevyesti!

Luottamuksen ja turvan tunne ovat niitä keskeisiä syitä, miksi hyvä imetysohjaus on niin tärkeää. Ilman niitä maito ei oikein heru. Oksitosiinista on hyvä tietää, että sitä erittyy sykäyksittäin, joten myös rintojen herumisrefleksit ovat sykäyksittäisiä. Välillä vauva imee saamatta paljoakaan maitoa, välillä taas maito virtaa. Mitä enemmän oksitosiinihormonia erittyy, sitä useammin maito virtaa, sitä enemmän vauva saa maitoa ja sitä enemmän maitoa rinnoissa taas vastaavasti muodostuu. Näin oksitosiinin määrä vaikuttaa maidon määrään.

Äidillä on oltava myös aikaa ja rauha imettää: imetykseen nimittäin osallistuu myös muita hormoneja, joista on tärkeintä tietää se, että ne toimivat hyvin silloin kun vauva saa olla rinnalla aina halutessaan, syö hyvällä imuotteella ja niin usein kuin tarvitsee.

5. Useimmat vauva viihtyvät rinnalla aluksi TOSI paljon

Ensimmäisinä viikkoina voi tuntua, että vauva on rinnalla käytännössä koko ajan. Jotkut vauvat ovat unisempia ja syövät harvemmin, mutta niitäkin kannattaa ensipäivinä herätellä sairaalan ohjeen mukaan syömään. Kysyntä nimittäin lisää tarjontaa. Mitä enemmän vauva imee rintaa, sitä enemmän rinta alkaa tuottaa maitoa – vaikkei maitoa aluksi tulisikaan paljoa. Monesti tässä kohtaa tuntuu, että vauva ei saa tarpeeksi maitoa, mutta hän on rinnalla juuri siksi, että tällä tavalla hän tilaa sitä lisää.

Toistan siis saman kuin kohdassa 3: tähän kannattaa varautua yhdessä kumppanin tai muun läheisen kanssa, joka on vauvan synnyttyä tukenasi. Kumppanin tuki on keskeistä, jotta saat rauhassa imettää vauvaa. Kuten todettu, lisäksi se on tärkeää, jotta kehossasi erittyy rentous- ja rakkaushormonia oksitosiinia. Jos olet vauvan kanssa yksin ensimmäisinä viikkoina, oma aktiivisuus hakeutua ammatti- ja vertaisavun piiriin korostuu – kuten myös muiden tukiverkkojen merkitys. Tämä ei ole se kohta, jossa kannattaa olla sitkeä pärjääjä, vaan pikemminkin etsiä kaikki mahdollinen tuki ja turvaverkko ympärilleen.

Kun maidon määrä tasaantuu, myös imetyskertojen väliin jää enemmän aikaa, jolloin alkaa taas tuntumaan luontevammalta ottaa vastuuta muistakin arjen rutiineista, kuin imetyksestä.

6. Synnytyksen merkitys imetyksessä

Asiakkaani kiittävät usein siitä, miten hyvä synnytyskokemus on auttanut myös imetyksen käynnistymisessä. Tutkitustikin tiedetään, että hyvin sujunut alatiesynnytys, jossa ei ole käytetty suuria määriä lääkkeellistä kivunlievitystä on otollinen pohja imetyksen käynnistymiselle. Lääkityksen sivuvaikutuksena vastasyntyneen vireystaso voi olla aluksi matalampi, jolloin hän ei oikein jaksa hakea sopivaa imuotetta. Imemiseen tarvittava hienomotoriikka voi häiriintyä, eikä vauva tunnu saavan rinnasta otetta tai vauvalla voi olla jännityksiä ja kireyksiä kehossaan, jotka vaikeuttavat rentoa imemistä. Mahdollisimman varhainen ensi-imetys ja runsas ihokontakti onneksi korjaavat synnytyksen tuomia haasteita, mutta parasta olisi, jos niiltä voisi suojautua jo etukäteen.

Synnytystä ei tokikaan voi suunnitella ennakkoon, mutta yleinen fraasi ”kätilö sitten kertoo, ei synnytykseen kannata etukäteen varautua” on yksi huonoimpia kuulemistani vinkeistä. Synnytykseen nimittäin todella voi varautua etukäteen. Omaa kehoa voi oppia kuuntelemaan ja ”käyttämään” oikealla tavalla, jottei synnytyksestä turhaan tulisi tuskaisaa hampaiden kiristelyä. Kun hyvänolonhormonit oksitosiinin ja endorfiinit osaa ottaa omassa kehossaan käyttöön, synnytys sujuu yleensä helpommin ja kivuttomammin. Tarvitset silloin vähemmän kipulääkitystä, ja kehosi on valmiimpi imetyksen käynnistymiseksi vauvan synnyttyä.

Jos haluat parhaan mahdollisen synnytyskokemuksen, tutustuthan täällä Rento synnytys – verkkovalmennukseeni, olen tosi mielelläni apunasi!

Toivon sydämestäni sinulle myös juuri omat toiveesi täyttävää imetystä ja tukea kaikkiin kuoppiin ja mutkiin, mikäli sellaisia matkalle sattuu. Oli matkasi millainen tahansa, ethän jää yksin kysymystesi kanssa. 

-Jenna Moisala, fysioterapeutti, doula, synnytysvalmentaja ja imetysohaaja (WHO), ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, kliininen hypnoterapeutti, hengitysterapeutti.

Miksi ajatella synnytystä etukäteen?

Hypnosynnytys on terminä erikoinen, ja moni on aiemmin sivuuttanut sen ensikuulemalta. Tällä hetkellä on kuitenkin selvästi havaittavissa, että yhä useampi jää kiinnostuneena kyselemään lisää ja hyvä niin; hypnosynnytys on täysin loogista ja ymmärrettävää, sopusoinnussa nykylääketiteen kanssa ja sillä on paljon annettavaa aivan kaikille synnyttäjille.

Kaikki perustuu sille, miten keho ja mieli toimivat yhdessä. Toista ei ole ilman toista ja niinpä ei ole myöskään kipua ilman kokemusta kivusta. Yhtä lailla ei ole huolta tai pelkoa ilman stressireaktiota kehossa. Tiesitkö miten tuo reaktio kehossa vaikuttaa? Että se vaikuttaa västämättä synnytykseen? Tai että valmistautumisella tuo stressireaktio voidaan välttää kokonaan?

Valmistautumisella tarkoitetaan hypnosynnytyksessä sitä, että opitaan antamaan keholle vapaus toimia, niin kuin se luontaisesti osaa. Katsotaan synnytystä terveyden ja itseluottamuksen näkökulmasta. Valmistaudutaan ja ennakoidaan, koska tämä lähestymistapa toimii usein paljon paremmin kuin ”kätilö kertoo” tai ”soitellen sotaan”.

Monilla muilla terveydenhuollon osa-alueilla ymmärrämme jo tällaisen kokonaisvaltaisemman näkemyksen hyödyllisyyden. Esimerkiksi selkäkipuisia ja muita tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiviä onkin jo alettu ohjaamaan lääkärin sijasta fysioterapeutin suoravastaanotolle saamaan rohkaisua, liikuntavinkkejä, täsmäharjoitteita kuntoutumisen vauhdittamiseksi sekä tietoa tuki- ja liikuntaelinkipujen hyvänlaatuisuudesta.

Tämä toimii paljon paremmin kuin se, että vaivaan määrätään vain kasapäin kipulääkkeitä ja sairaslomaa. Ihminen voi monesti itse hoitaa itseään parhaiten ja näin on myös synnytyksessä.

Kyse on vain näkökulmasta ja juuri nyt näyttää postiiviselta että perspektiivi voisi laajeta ja vaihtaa hieman vinkkeliään myös synnytysten suhteen!

Helsingin Sanomat kirjoitti hiljattain artikkelin Suomen Hypnosynnytys ry:stä ja siitä kuinka hypnoosi soveltuu erinomaisesti synnytyskivun hoitoon.

Vauva-lehti valitsi näkökulmakseen vinkit, joita hypnosynnytysvalmentaja voisi antaa jokaiselle synnyttäjälle.

Kaksplus puolestaan esittelee hypnosynnytyksen teoriaa ja taustaa verkkoartikkelissaan.

Varovaisena vihjeenä voin paljastaa myös, että mielen valmiuksien merkitys synnytyksessä on herättänyt paljon positiivista mielenkiintoa myös perusterveydenhuollossa ja synnytyssairaaloissa. Työ sen puolesta jatkuu ja uskon vahvasti, että luottamus omaan kehoon ja kyky rentoutua voivat jatkossa olla kaikken synnyttäjien työkaluja.

Äidin ja vauvan terveys ovat Suomessa maailman parhaissa käsissä. Lähiaikoina taidamme olla oivaltamassa myös, miten synnytyksestä saisi lisäksi hyvän kokemuksen!