fbpx

  Mitä esiintymisjännitys
opetti minulle
synnyttämisestä


Tiedäthän sen tunteen ennen h-hetkeä, kun olet yhä enemmän tietoinen kaikesta, mitä kehossasi tapahtuu. Kun yleisön katseet lopulta kiinnittyvät sinuun, tunnet voivasi tiedostaa kehosi melkein jokaisella solullasi. Sinulle saattaa olla tuttua jalkojen voimattomuus tai tärinä, lämpimät aallot käsissäsi, epävarmuus äänessä, huimaus. 


Edeltävinä päivinä ruokahalusi on ehkä ollut heikompi ja uni katkonaisempaa. Myös ajatukset tuntuvat joskus elävän omaa elämäänsä ennen yleisön eteen menemistä, niistä on vaikea saada kiinni. 


Tämä on ollut myös minulle tuttua. Inhottava esiintymisjännitys seurasi minua vuosia.


Jännityksestäni johtuen minulla oli siis selkeä käsitys siitä, miten mieli vaikuttaa kehossa, kun aloin odottaa esikoistani. Fysioterapeuttina minulle oli myös tuttua psykofyysinen fysioterapia eli se, miten ajatukset ja tunteet vaikuttavat kehossa ja miten ne ovat yleensä taustalla erilaisissa kivuissa ja jopa sairauksissa. 


Jälkikäteen ajateltuna on melkeinpä huvittavaa, etten silti osannut aluksi ajatella, miten kaikki tämä voisi vaikuttaa synnytykseen. Minua vaivasi kysymys siitä, enkö voisi itse jotenkin vaikuttaa tapahtumiin, en halunnut lähteä synnytykseen kuin ”soitellen sotaan”. Kaipasin tietoa, mutta neuvolassa jutellessani en oikein saanut muita vastauksia kuin ”osaavathan ne kätilöt sitten kertoa”, sekä opastusluennon lääkityksistä.


Lopulta löysin käsiini ensimmäisen kirjan joka viimeinkin valaisi sitä, miten synnytysprosessi kehossa luonnollisesti etenee ja miten tuota luontaista prosessia voidaan tukea. Taisi olla Ina May:n klassikko ”A guide to childbirth” (joka muuten on edelleen suosikkini, vaikka sen jälkeen on tullut kymmeniä muita).Yhtäkkiä eteeni avautui fysioterpiasta ja esiintymisistä tutun maailman rinnalle toinen: Synnytyshan ON kehon ja mielen yhteistyötä! Muulla ei sitten olekaan juuri merkitystä!

Mieli ja keho synnytyksessä


Lyhyesti sanottuna: Huoli ja jännitys luovat stressiä kehoon. Stressitilassa lihakset jännittyvät, niin myös kohtu, joka ei silloin pääse yhtä hyvin avautumaan. Stressissä verenkierto ohjautuu pois sisäelimistä, luustolihaksiin taistelemisen tai pakenemisen varmistamiseksi (joillekin on ominaista myös jähmettyä). Esiintymistä jännittävällekään ei ruoka maistu, sillä myös ruuansulatus hidastuu, kun verenkierto ohjautuu muualle. 


Näin käy myös kohdulle stressissä. Kohtu ei saa silloin vapaasti hapekasta verta, vaan alkaa herkemmin poltella, kuten mikä tahansa muukin lihas tehdessään voimakasta työtä happivajeessa. Kaikki tämä hankaloittaa synnytystä ja saa aikaan lisää kipua. Tämän pelko-jännitys-kipu -ketju on kuultavissa taustalla monissa synnystarinoissa.


Mikä sitten aiheuttaa stressiä synnytyksiin, sillä ei varmaankaan ole tekemistä esiintymisen kanssa? Ei varsinaisesti olekaan, vaikka ”synnytysstressiä” aiheuttaakin mm. uusien ihmisten kohtaaminen sairaalassa. Lisäksi sairaalaan siirtyminen, vieras ja kirkas, kliininen ympäristö, oudot toimenpiteet ja termit, epävarmuus oman kehon tapahtumista, epävarmuus omasta kyvystä synnyttää, huoli siitä miten tulee kohdatuksi, kysymys siitä saako olla oma itsensä, se fakta, että henkinen tuki jää Suomessa raskausaikana vähemmälle erilaisten mittaamisten ollessa pääroolissa jne. Lista on pitkä kun asiaa katsoo tästä näkökulmasta, vaikka teknisesti ottaen Suomessa onkin maailman turvallisinta synnyttää.


Tämä ei silti tarkoita, että asiasta pitäisi huolestua. Kun stressin vaikutuksen pystyy ottamaan huomioon, siltä voi myös suojautua.


Koska kehoni reaktiot olivat minulle esiintymisjännityksen kautta jo tuttuja, tiesin että tarvitsen apukeinoja niiden hallitsemiseksi. Aloin kokoamaan tuekseni työkaluja, jotka pitäisivät jännityksen poissa synnytyksestäni. Etsimällä niitä alkoi onneksi myös löytyä. Ymmärsin, että tätä tarkoittaa ”aktiivinen synnyttäminen”, josta olin kuullut, ja  että voisin itse kokea olevani paremmin hallinnassa tilanteessa. Pystyin myös tekemään päätöksiä tietoisena niiden plussista ja miinuksista.


Minusta on uskomatonta, että meitä äitejä ei opasteta tämän meistä löytyvän synnnytystaidon äärelle. Tietoisuus siitä, miten tehdä oman kropan kanssa yhteistyötä pitäisi minusta olla ”jokanaisenoikeus”! Se onkin yksi tärkein syy, miksi olen myöhemmin kouluttautunut doulaksi ja synnytysvalmentajaksi. 


Myöhemmin olen myös ollut kiitollinen jännitykselleni. Ilman sitä en ehkä olisi hoksannut, mitä synnytyksessäni tarvitsen.


Mitä kävi esiintymisjännitykselle?


Synnytyksissäni opin pehmentymään ja hellittämäään, vaikka olo olisikin tukala. Sen sijaan, että olisin silloin ajatellut ”Miten pitkään tämä vielä kestää, en pysty tähän, auttakaa minut pois tästä”, opin harjoittelemalla luomaan itseeni uskoa, varmuutta ja rentoutta: ” Yksi supistus kerrallaan… kehoni lähettää minulle tärkeitä viestejä… olen turvassa voimakkaistakin tuntemuksista huolimatta… tuntemukseni vievät synnytystä hienosti eteenpäin…kehoni tietää mitä tehdä..” Se sai kehonkin pehmenemään. 


Olen saanut synnyttää kolme kertaa ja niiden myötä puheeni itselleni on muuttunut myötätuntuoisemmaksi. Ne opettivat minulle hyväksyntää, läsnäoloa ja itseni tsemppaamista.


Olin jo pitkään napannut sydämen sykettä rauhoittavan lääkkeen ennen isoja esiintymisiä. Eräällä kerralla huomasin, etten tarvitsekaan sitä enää, täysin yllättäen itsellenikin. Minulla ei enää ollut tarvetta taistella kehoani vastaan. 


Se sama puhetapa, joka oli minulle synnytyksistä tuttua, oli viimein saavuttanut myös esiintymistilanteet. Kun seuraavan kerran menin yleisön eteen, itseni ruoskimisen sijaan hengittelin, tunsin maan jalkojeni alla vakaana, ja kannattelin mielessäni kauniita ajatuksia: ”Se mitä tunnen on kehoni tapa kertoa, että asia on minulle tärkeä… olen vahvasti tunteva ihminen… olen turvassa vaikka kehossani hyrrää… voin kertoa ihmisille olostani jos siltä tuntuu… hengitän vain ja saan olla juuri minä….”


Ja tämän synnytykseni puolestaan opettivat minulle esiintymisjännityksestä.


Sinullakin on todennäköisesti kokemuksia elämäsi varrelta, jotka antavat eväitä myös synnytykseen. Myös rentoutusharjoittelu tai tietoinen läsnäolo ovat ehkä sinulle tuttuja? Jos toivot, että ne ovat käytössäsi synnytyksessä, opastan sinua mielelläni eteenpäin. 


Voita ladata tästä alta käyttöösi rentoutumishetkiäsi varten tekemäni Odotusajan rentoutus -äänitteen. Äänite on täysin maksuton.