All Posts by Jenna

Haha, eli mikä HYPNOSYNNYTYS?

Kyllä on itseänikin naurattanut, miten paljon kiinnostuneita ja osallistujia kurssini ovat viime aikoina keränneet 😀

Facebookissa on menossa kaiketi jonkinnäköinen hassutus, jossa ihmiset klikkailevat itseään mukaan mitä erikoisimpiin tapahtumiin. Ja kyllä, myönnän! Hypnosynnytys-kurssi voi kuulostaa suorastaan riemukkaalta ensikuulemalta! Eli olen ollut aivan erinomainen kohde ylimääräisille klikkailuille.

No, hypnosynnytyksen nöyrä tarkoitus kyllä onkin nostaa esiin ilo, joka synnytykseen ja syntymään pitäisi aina liittyä.

Kun sanaa ”hypno” kuitenkin makustelee hieman pidempään ja tutustuu sen taustoihin, se alkaa avautua yhä loogisempana ja järkevämpänä. Siksi me hypnosynnytys-valmentajat emme ole vaihtaneet nimeä, kun olemme yhä kasvavalla joukolla tuomassa Suomeen tätä menetelmää nimeltä ”HypnoBirthing”.

Koska syntymä on pohjimmiltaan mielen prosessi. Se on ”mind-game”, jossa mielen on lopulta tarkoitus hellittää, antaa kerrankin periksi ja vain mukailla synnyttävän kehon viestejä ja rytmiä.

Tämä hellittäminen ei tule nykyolosuhteissa luonnostaan. Meillä on paljon painolastia – tiedostettua ja tiedostamatonta – joka haraa vastaan, jos sitä ei osata ottaa huomioon. Jännittynyt mieli näkyykin aina jännityksinä kehossa. Jännittyneenä kehon on haastava avautua, joten siksi synnytykseen valmistautumisen pitäisi aina olla ennen kaikkea henkistä, tunteiden, ajatusten, odotusten ja itsetuntemuksen työstämistä.

Jokainen synnyttänyt nainen on kokenut sen, miten valtavan voimakas tunne kehossa kutsuu panikoimaan, jännittymään ja haraamaan vastaan. Meillä on myös kyky kuvitella tulevaa ja ennakoida sitä, mitä vielä on edessä. Tässä eroamme muista nisäkkäistä, jotka synnyttävätkin juuri tästä syystä tavallisesti paljon ihmisiä helpommin. Ihmismieli taas ohjautuu negatiivisille poluille hyvin luonnostaan, koska yhteiskuntamme ruokkii tällaista ajattelua. Se on valitettavaa, koska se vaikeuttaa synnyttämistä, aiheuttaa kipua ja tarpeettomia toimenpiteitä.

Mitä ihmettä se hypno sitten synnytyksessä tekee? Niin, katsokaas, kuten sanoin, synnytyksessä on kyse tunteista –  kokonaisvaltaisesta hyvästä olosta ja siitä, että koet synnyttäjänä voivasi luottaa itseesi ja synnytystiimiisi, heittäytyä synnytyksen voimalle. Nämä taas ovat hyvin syviä ja osin tiedostamattomia prosesseja meissä. Emme voi järkeilemällä tai tietoa kahmimalla kovinkaan tehokkaasti vaikuttaa tunteisiimme.

Tunnetyöskentelyä varten on hiljennyttävä, annettava itselle lupa rentoutua, pysähdyttävä ja annettava myös kehon rentoutua. Tämä syvärento olotila on meille hyvin luonnollinen tila, jossa pääsemme helpommin työstämään odotuksiamme, ajatuksimme ja ajatusmallejamme. Ja se on myös tila, jota kutsutaan hypnoosiksi. Tuo tila on itseasiassa juuri se, jossa synnyttäjän on kaikkein paras olla ja jossa hänen kehonsa pääsee työskentelemään vapaasti. Hypnoosin kautta synnytys voi olla helpompi ja rennompi kokemus, jopa kivuton, kun mieli ja keho eivät vastusta synnytystä.

Hypnoosi on täysin luonnollinen olotila, jossa olemme useita kertoja päivässä vaipuessamme ajatuksiimme, sekä esimerkiksi juuri ennen nukahtamistamme. Kaikki hypnoosi on myös aina itsehypnoosia. Se tarkoittaa, että todellisuudessa kukaan ei voi tehdä mitään itselle epämieluisaa tai menettää kontrolliaan hypnoosissa, vaikka takavuosien tv-show:t näin antoivat ymmärtää. Nuo ihmiset olivat mukana omasta halustaan ja halusivat heittäytyä leikkiin.

Samalla hypnoosi on kuitenkin lääketieteen tunnustama hoitomuoto, jota käytetään myös julkisella puolella mm. synnytyspelon hoitoon. Hypnosynnytyksessä se yhdistyy ainutlaatuisella tavalla tietoon kehon toiminnasta synnytyksessä, sekä ymmärrykseen oman mielen vaikutuksesta synnytysprosessissa.

Siksi kiinnostus tätä Yhdysvalloista maailmanlaajuikseksi levinnyttä menetelmää kohtaan lisääntyykin jatkuvasti myös Suomessa. Suuri osa hypnosynnytys-valmentajista on koulutukseltaan myös kätilöitä ja on ollut hienoa nähdä, miten menetelmästä ollaan kiinnostuneita myös synnytyssairaaloissa. Se on mahtavaa, koska tätä todella tarvitaan! Synnyttävä äiti tuo synnytykseen aina koko historiansa, eletyn elämänsä ja se ei voi olla näkymättä myös synnytyksessä.

Tarvitsemme keinoja ottaa huomioon sen, että olemme ihmisiä.

Myös synnyttäessämme.

Joten kiitos te kaikki hassut osallistujat, kiinnostuneet ja tykkääjät, että hypnosynnytys on myötävaikutuksellanne sanana yhä useammalle tuttu! Olette lämpimästi tervetulleita mukaan kurssille, kun aihe tulee ajankohtaiseksi <3

Ps. Jos haluat itse oppia, miten työstää tunteita, rentoutua ja kasvattaa uskoa itseesi, se käy helposti verkkokurssillani ”Rento synnytys”. Kurssi juhlii parhaillaan puolivuotispäiviään ja on merkkipäivien johdosta tarjouksessa ajalla 26. – 29.10. Jos kiinnostut myöhemmin tulemaan ryhmä- tai yksilövalmennukseen, hyvitän verkkokurssin hinnan sinulle kurssimaksussasi.

Saat sen puolivuotispäivien kunniaksi PUOLEEN HINTAAN, täydellä 14 päivän tyytyväisyystakuulla. Jos koet, että tämä ei ole sitä, mitä juuri tällä hetkellä haluasit oppia, saat rahasi takaisin.

HUOM, tarjouksen jatkot ovat voimassa vielä 31.10 asti, jolloin saat kurssin edelleen 20 euron alennuksella, 39e.

Tule tutustumaan kurssiin osoitteessa www.rentosynnytys.fi

Lämpimin syysterveisin,

Jenna

Synnytysvalmennus on rikki, miten sitä voisi korjata?

Järjestin viime viikolla arvonnan, jonka vastaukset pohdituttavat edelleen. Kiitos muuten vielä kaikille teille sadoille osallistujille, jotka jaoitte kokemuksenne!

Pyysin teitä kommentoimaan, millaista ohjausta  synnytysrentoutumiseen olette saaneet neuvolan tai perhevalmennuksen kautta.

Oli äärimmäisen koskettavaa lukea, kuinka vähän tietoa on tarjolla. Olen tiennyt, että tällä hetkellä tietotaso synnytysrentoutumisesta ei ole riittävä, mutta silti olen surullinen kaikkien naisten, vauvojen ja perheiden puolesta siitä, miten useissa vastauksissa toistui: ” Ei yhtikäs mitään”.

Synnytysrentoutumisen ei missään nimessä kuulu olla niiden etuoikeus, joilla on mahdollisuus osallistua yksityiseen valmennukseen. Se ei myöskään ole vain synnytyspelkoisten juttu. Itseasiassa päinvastoin – kun synnytys pelottaa, sehän johtaa muutenkin usein etsimään tietoa aiheesta myös itsenäisesti.

Huolestuttavinta on se, miten ne monet äidit, jotka menevät synnytykseen ajatellen, että ”kyllä se siitä mene omalla painollaan”, eivät välttämättä tule etsineeksi mitään tietoa siitä, miten paljon mahdollisuuksia heillä on itse vaikuttaa omaan synnytyskokemukseensa.

Moni voi saada hyvän kokemuksen näinkin, mutta entä ne tuhannet, jotka eivät saa? En tarkoita, että tieto ja rentoutuminen ovat takuuvarmoja teitä onneen, mutta kyllä ne lisäävät tuntuvasti todennäköisyyttä onnelliselle syntymälle.

Meillä on tapana hukuttaa huonot kokemukset sarkasmin alle ja ajatella että ”sellaista se synnyttäminen nyt vaan on”. Se muovaa kulttuuriamme sellaiseksi, jossa on haastavaa ylläpitää luottamusta itseään ja omaa kehoaan kohtaan. Siksi tämän tiedon pitäisi olla tarjolla kaikille automaattisesti.

Tämä on tärkeämpää nyt kuin koskaan, kun synnytykset siirtyvät yhä suurempiin ja kasvottomampiin sairaaloihin. Millä tuntea siellä olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi? Miksi sillä on niin paljon merkitystä, – mitä turva ja rauha merkitsevät synnytyksessä? Millaiset rentoutustekniikat sopivat juuri minulle? Miten ne vaikuttavat synnytykseeni? Miksi äidin täytyy itse tietää, miten hänen kehonsa ja mielensä toimivat synnytyksessä yhteistyössä? Nämä ovat tosi tärkeitä kysymyksiä kaikille odottajille. Ongelma on tällä hetkellä se, että harva kysyy näitä!

Silloin jää kokonainen maailma avautumatta, valtava potentiaali hyödyntämättä. Sillä rentoutuminen ei ole vain tekniikkaa, vaan se tarkoittaa sitä, että Sinulla on kokonaisvaltaisesti mahdollisimman hyvä ja turvallinen olla.

Koko synnytyksen ajan.

Miten tahansa se eteneekin.

Koska rentoutuneen kehon ja mielen kautta synnytys etenee paljon helpommin.

Ja siksi, että kun tiedät mitä itse tarvitset tunteaksesi olosi hyväksi, osaat myös pyytää sitä kumppaniltasi, doulaltasi ja kätilöltäsi.

Eli osaat toivoa kaunista, juuri sinulle sopivaa hoivaa.

Synnytysrentotumisen kautta voidaan paikata sitä ilmiselvää epäkohtaa kulttuurissamme, että useat eivät pääse käymään ja tutustumaan omaan synnytyssairaalaansa saati kätilöönsä etukäteen. Onneksi tämä on joillain paikkakunnilla ymmärretty ja joissakin kommenteissa mainittiinkin esimerkiksi Jyväskylän vauvahautomo positiivisena poikkeuksena!

Itse haluaisin antaa tällaisen poikkeusmaininnan myös Seinäjoella hiljattain startanneelle ”Synnytysvoima”-valmennusryhmälle, joka vieläpä toimii sairaalan sisällä kätilövetoisesti! Tämä valmennus pohjaa samalle rentoutumisen teorialle kuin oma verkkovalmennuksenikin. Myös kätilöt Kristiina Tervonen ja Tuisku Koskela ovat tehneet viime vuosina todella ansiokasta työtä vieden tietoa synnytysrentoutumisesta sairaaloihin erityisesti pohjois-Suomessa.

Omaakin sydäntäni on kaikkein lähimpänä juuri yhteistyö julkisen terveydenhuollon ja meidän yksityisten valmentajien välillä. Olenkin ollut mukana mm. kehittämässä Helsingin kaupungin perhavalmennuksen verkkomateriaaleja. Työ on kuitenkin vasta alussa.

Kyse on siitä, että KAIKKI toivovat tiedon lisääntyvän. Ennenkaikkea myös kätilöt kertovat, että synnyttäjien kannattaisi olla paljon nykyistä paremmin valmistautuneita ja että tällä on merkitystä synnytyksen kulkuun (kts. esim. tämä synnytysvalmentaja ja doulakouluttaja Marjaana Siivolan tutkimus kätilöiden näkökulmasta http://www.synnytyksenabc.fi/2017/09/11/katiloiden-nakokulma-synnytykseen-valmistautumiseen/ ).

Joten kiitos vielä arvokkaista kommenteistanne, jotka auttavat minua viemään viestiänne eteenpäin. Se vahvisti ajatustani siitä, että 2018 tulee olemaan yhteistyön vuosi julkisen terveydenhuollon kanssa.

Yhteistyö on todella palkitsevaa, koska aihe koskettaa terveydenhuollon ammattilaisia aivan yhtä lailla, kuin odottajiakin. Kaivataan vain yhdistävää linkkiä sille, miten odottajat, neuvola ja sairaala kommunikoisivat jouhevammin keskenään. Uudenlaista yhteistyötä ja harmoniaa todella tarvitaan!

 

Oma panokseni siihen, että laadukas synnytysvalmennus olisi kaikkien ulottuvilla, on ollut myös toukokuussa julkaistu verkkokurssi ”Rento synnytys”. Se on minun ja synnytysvalmentaja-kollegani Jaana Cowasjin yhdessä 10 vuoden kokemuksella rakentama valmennus, jonka ytimessä on ajatus siitä, että rentoutuminen on kokonaisvaltaista hyvää oloa, ei pelkkää tekniikkaa.

Pääset tutustumaan kurssiin osoitteessa www.rentosynnytys.fi

Arvonnan jälkeen verkkokurssi on juhlinut puolivuotista taipalettaan ja olen siksi tarjonnut sen kaikille kiinnostuneille alennettuun hintaan.

Saat kurssin lokakuun loppuun asti hintaan 39 euroa! (norm. 59e)

Verkkokurssi sisältää laajan teoriapohjan kehon ja mielen yhteydestä synnytyksessä, tunteiden ja ajatusten vaikutuksesta synnyttävän kehon toimintaan, useita video- ja äänitemuotoisia käytännön harjoituksia, joista pääset valitsemaan itsellesi sopivimmat.

Lisäksi autamme sinua tulemaan tutuiksi sen kanssa, mitä me synnytyksessä tavallisesti pelkäämme tai jännitämme, sekä työstämään näitä pelkoja konkreettisesti.

Kerromme myös, millaisilla keinoilla synnytysrentoutuminen sujuu myös nimenomaan sairaalassa ja miten tehdä yhteistyötä sairaalan henkilökunnan kanssa.

Viimeisenä, muttei todellakaan vähäisempänä – kurssilla on myös oma osionsa kumppanille, joka voi osaltaan auttaa huomattavasti äitiä tuntemaan olonsa hyväksi.

 

Alla muutamia kommentteja kurssilaisilta:

” Kiitos Rento synnytys -verkkokurssista Jenna Moisala & co. Tämä kokemus oli siis itselle ihan super tärkeä. Ihan mahtavaa kun ei ollut yliväsyneenä, eikä missään kipu- tai lääketokkurassa synnytyksen aikana. Pystyin vitsailemaan miehelle ja muutenkin tunsin olevani normaali minä ja tilanteen tasalla.

Jatkossa myös Baby Shower -lahja on helppo hankkia, uskon verkkokurssista olevan paljon apua odottajalle ”

Tuuli Pyykkönen, toinen vauva

”Uskomaton fiilis, että tässä sitä oltiin täydellinen vauva sylissä ja takana itselleni täydellinen synnytys. Esikoisen synnytyksessä koin hallitsemattomat kivut, otin epiduraalin, sain pään sekaisin ilokaasusta ja ponnistin vauvaa 1,5 tuntia. Traumoja ei jäänyt, mutta pieni pettymys omaan kroppaan. Nyt sain kuitenkin sellaisen synnytyksen, josta olin haaveillut. Rennon, lääkkeettömän ja eheyttävän, jossa olin itse aktiivinen tekijä. ”

Janica Kurkimäki, toinen vauva

” Kiitos niin paljon että teette tätä työtä! Synnytys ei mennyt ollenkaan niin kuin olisin toivonut ja varmaankin juuri siksi kurssista olikin niin paljon hyötyä. Pystyin luottamaan itseeni ja tekemään itselleni sopivia valintoja, ja luulen välttyneeni isommilta toimenpiteiltä, koska pystyin itsekin auttamaan kroppaa synnytyksessä. Synnytys oli mutkista huolimatta ihan uskomattoman voimaa antava kokemus! Olisin ollut aivan pihalla, miksi kaikki meni niin kuin meni, ilman kurssianne <3″

Niina Mattila, ensimmäinen vauva

Koska meillä kurssin kehittäjillä on yhteensä yli kymmenen vuoden kokemus synnytysvalmennuksesta, annamme verkkokurssille ilman muuta täyden 14 vuorokauden tyytyväisyystakuun.

Tule siis mukaan osoiteessa www.rentosynnytys.fi

Lämpimin terveisin,
Jenna

 

Luottamus ja rentous välilihan repeämien ehkäisijänä


Kirjoittajana on lantionpohjaan erikoistuva fysioterapeutti, doula ja synnytysvalmentaja Jenna Moisala.

Jokainen nainen toivoisi, että synnytyksessä hänen välilihansa ja lantiopohjan lihaksensa säilyisivät ehjinä ja vauva mahtuisi hyvin syntymään. Omalla toiminnalla on paljonkin merkitystä tässä ja välilihaa voi tietyillä keinoilla suojella. Ainoa vaihtoehto suojautua repeämiltä ei siis suinkaan ole episiotomia, eli välilihan leikkaus.

Nykyään onneksi puhutaan jo paljon siitä, että esimerkiksi lämmin vesi synnytysaltaassa tai kääreenä välilihan päällä auttavat kudoksia venymään ja myös synnytysasennon vaikutuksesta repeämiin keskustellaan. On mahtavaa, että näihin asioihin kiinnitetään huomiota, mutta oman kokemukseni mukaan ne kertovat hyvin rajattua totuutta synnytyksestä. Synnytyksessä nimittäin on aina mukana sanaton, jopa hengellinen elementti, joka voi määritellä synnytyksen kulkua paljon enemmän kuin yksityiskohtaiset tekniikat.

Tämä sanaton, kokemuksellinen osa synnytystä on sitä, miten nainen kokee itsensä synnytyksen aikana, miten hänen synnytyskumppaninsa ja kätilönsä kannattelevat hänen toiveitaan ja tunteitaan ja miten nainen uskaltaa heittäytyä synnytyksen voimalle. Ja ennen kaikkea, miten hän luottaa oman kehonsa toimintaan. Näillä psyykkisillä tekijöillä on yllättävän suuri, suora vaikutus kehoon.

Miten sitten tämä psyyken ja kokemuksen näkökulma liittyy repeämisiin? Ensi alkuun voi olla erikoinen ajatus, että se, mitä ajattelet ponnistusvaiheessa voisi vaikuttaa siihen, miten hyvin vauva mahtuu syntymään. Mutta kun tätä asiaa tarkastelee kehon ja mielen yhteyden näkökulmasta, se alkaakin tuntua varsin loogiselta.

 

Rentouden merkitys ponnistusvaiheessa

Olet ehkä kuullutkin, että rentoutuminen on synnytyksessä tärkeää. Se saa hapekkaan veren kiertämään tehokkaasti kohtuun ja auttaa erittämään kipua lievittäviä ja synnytystä edistäviä hormoneja – kehon omia ihmelääkkeitä. Tämä ymmärretään yleensä avautumisvaiheen osalta hyvin, mutta ponnistusvaiheen rentoutumisesta puhutaan harvemmin.

Ponnistusvaiheessa on tärkeää, kuten avautumisvaiheessakin, että äidin olo on luottavainen. Ennen kaikkea luottamus oman kehon kykyyn joustaa ja myödätä vauvan pään syntyessä ovat keskeisiä.

Lantionpohjan lihasten tehtävänä on ponnistusvaiheessa rentoutua, jotta kohdun supistukset pääsevät helpommin työntämään vauvaa alaspäin synnytyskanavassa. Lantionpohjan lihaksilla ei ponnisteta, vaan äidin oma työntävä voima tulee luontaisesti ylempää, ylävatsan lihaksista. Tosin aina tätä työntämistä ei edes tarvita, sillä varsinkin lääkitsemättömissä synnytyksissä, erityisesti silloin kun äiti hakeutuu itselleen mukavimpaan ponnistusasentoon, kohdun oma työntörefleksi voi usein auttaa vauvan ulos aivan itsestään. Kun lantionpohjan lihakset ovat rennot, kohdun työntövoima pääsee auttamaan vauvan ulos paljon helpommin, kuin jos vauva työntyy rengasmaisen kireitä lihaksia vasten. Silloin ainoa työ, jonka äiti itse tekee, voi olla rentoutuminen ja hengittäminen.

Meitä opetetaan yleensä lähinnä jännittämään lantionpohjan lihaksia, ei rentouttamaan niitä. Synnytyksessä tästä voi syntyä epätietoinen ja pelottava olo, kun yhtäkkiä olisikin osattava päästää lantionpohjan lihakset rennoiksi vauvan pään syntyessä. Tilanne on paljon helpompi, jos omat lantionpohjan lihakset ovat itselle tutut.

 

Luotatko itseesi niin paljon että voit rentoutua?

Lihasten rentouttaminen on tavallaan tekniikka, mutta se liittyy läheisesti myös luottamukseen ja olotilaan. Omaan kehoon tutustuminen nimittäin myös lisää luottamusta sen toimintaan. Luottamus taas tekee kaikkien kehon lihasten rentouttamisen helpommaksi. Luottamuksen vastakohta – pelko – puolestaan saa lihakset automaattisesti jännittymään. Lantionpohja on juuri sellainen alue, joka jännittyy epävarmassa ja pelokkaassa olotilassa helposti. Kulttuurimme, jossa retostellaan hurjilla synnytyskokemuksilla, mutta ei kerrota oikeastaan ollenkaan miten vaikuttaa omaansa, romuttaa naisten luottamuksen oman kehonsa kykyyn synnyttää.

Tämän lisäksi luottamuksella on vieläkin syvempi merkitys. Luottamuksesta seuraa usein sekin, että synnyttäjä kunnioittaa itseään. Silloin hän haluaa viestittää toiveistaan häntä auttaville tukijoukoille, kuten omalle kumppanilleen ja kätilölle. Toisaalta hän ei ole täysin riippuvainen muiden avusta, vaan hänellä on itselläänkin voimavaroja ja työkaluja kuunnella omaa kehoaan ja vastata sen viesteihin. Näin hänen oma kokemuksensa synnytyksestä on positiivisempi ja tämä taas lisää itseluottamusta.

Oman lantionpohjan toiminnan tunteminen siis vaikuttaa äidin olotilaan synnytyksessä enemmän kuin osaamme ajatellakaan.

 

Miten niihin lihaksiin voisi sitten tutustua? Miten lisätä luottamusta oman kehon kykyyn joustaa?

Ohje tehdä perinteistä lantionpohjan treeniä on hyvä alku. Hyvät ohjeet löytyvät esimerkiksi täältä lantionpohjan fysioterapeutit ry:n sivuilta. Lihasten vahvistuminen lisää verenkiertoa alueelle tehden näin kudoksia joustavammiksi ja mikä tärkeintä: auttaa tiedostamaan, missä lihakset kulkevat ja mitä ne tekevät. Ovathan ne sinun lihaksesi, jotka joustavat, sinun synnytyksessäsi. Pävittäin toistuvaa maksimivoimatreeniä ei raskausaikana kannata tehdä, koska synnytyksessä liian vahvoista lantionpohjan lihaksista voi joskus ääritapauksissa olla haittaa, jos äiti ei ole harjoitellut myös rentoutumista voimatreenin ohella.

 

Lihasten rentouttamista voi myös tehdä tietoisesti esim. nostaen ensin lihaksilla lantionpohjaa ylöspäin kuin hissi, kerros kerrallaan neljään laskien ja sitten rentouttamalla neljään laskien – ja lisäten tähän vielä 0 kerroksen jälkeen mielikuva ”rennommaksi. . .  ja vielä rennommaksi. . .”

Vauvan pään syntyessä lantionpohjan lihakset kuitenkin venyvät voimakkaasti. Se on siis aika erilainen tilanne, kuin edellä kuvaamani hissi-harjoitus. Silloin tarvitset ennen kaikkea kykyä rentoutua painetta vasten. Sitä voi onneksi myös harjoitella!

Jaan sinulle synnytysvalmennuskurssiltani vinkin, joka on saanut paljon kiitosta synnyttäneiltä naisilta. He ovat kokeneet, että juuri painetta vasten rentoutuminen ja sen omatoiminen harjoittelu etukäteen ovat tehneet ponnistusvaiheesta paljon helpomman. Itse asiassa, kun lantionpohjan lihakset rentoutuvat vauvan pään syntyessä, ponnistamista ei usein ole tarvittu ollenkaan. Kun lantionpohjan lihakset ovat rennot ja hapekas veri kiertää hyvin myös koko välilihan alueelle, useimmat välttyvät myös repeämiltä.

 

Lantionpohjan lihasten tunnistus- ja rentoutusharjoitus

Tämä harjoitus opettaa lantionpohjan lihaksia vastaamaan paineeseen rentoutumalla. Kuten totesin, lantionpohja on alue, johon monilla kertyy huomaamatta paljon lihasjännitystä. Raskausaikana on erinomainen tilaisuus purkaa tuota jännitystä, valmistaa lantionpohjan lihaksia venymään hyvin synnytyksessä ja tutustua siihen, miltä omat lihakset tuntuvat. Emmehän oleta kireiden niskalihastenkaan joustavan ja vapautuvan venyttämällä niitä voimakkaasti kylmiltään, vaan suuntaamme hierojalle tai muulle kehon terapeutille silloin kun olo käy tukkoiseksi.

Hierontaa voi ja kannattaa tehdä myös lantionpohjan lihaksille. Hieronnassa kumppani tai äiti itse käy rauhallisesti, vakaata miellyttävän tuntuista painetta käyttäen läpi lantionpohjan lihakset emättimen kautta. Näin saa suoran kosketuksen siihen, missä lihakset kulkevat ja miltä niiden lihassupistus tai rentoutuminen tuntuvat.

Silloin vauvan pään paine lantionpohjan lihaksia vasten avautumisvaiheen lopussa ja ponnistusvaiheen alussa tuntuukin jo jossain määrin tutulta ja saa helpommin aikaan tutun vasteen, jonka myötä osaat rentouttaa lihaksesi. Se myös lisää luottamustasi siihen, että kehosi kyllä joustaa.

Kun lantionpohjan lihakset joustavat hyvin synnytyksessä myös välilihan kudokset ja iho myötäävät helpommin. Näin suojaat koko aluetta repeämiltä ja tämä saattaa myös lyhentää ponnistusvaiheen kestoa.

Jos kumppani tekee hieronnan (mikä on helpompaa), hän voi käyttää tähän etu- ja keskisormea:

  • Kumppani ottaa tarkoitukseen sopivaa öljyä etu- ja keskisormeen (esim. Ceridal tai kookosöljy). Hän laittaa sormet emättimeen suunnilleen toiseen sorminiveleen asti. Silloin lantionpohjan lihakset tulevat n. ensimmäisen sorminivelen korkeudelle.
  • Ne muodostavat vartalomme ”lattian” ja kulkevat lantiossa pohjimmaisena kannattelemassa koko sisäelinten painoa. Ne reunustavat emätintä muutaman senttimetrin syvyydessä.
  • Näiden “rakkauslihaksiksikin” kutsuttujen lihasten supistuessa emätin tiukentuu ja kohoaa hieman ylöspäin. Tämä harjoitus toimii muuten juuri siksi myös esim. osana esileikkiä, eli tämän ei todellakaan tarvitse olla vakavaa, vaan päinvastoin 🙂
  • Toisaalta, vaikka tekisit harjoituksen hyvinkin rutiininomaisesti, saat siitä kuitenkin fysiologisesti saman hyödyn.
  • Jos lihakset tuntuvat olevan kateissa, löydät niiden paikan tekemällä lihassupistuksen omia tai kumppanin sormia vasten. Lantionpohjan lihasten supistus tuntuu tiukentumisena ja kevyenä imuna ylöspäin silloin kun lantionpohjan lihakset ovat tyydyttävässä kunnossa. Käsipeilillä se myös näkyy emättimen ja peräaukon supistumisena.
  • Kun oikea kohta on löytynyt, rauhallisesti, ensin hyvin kevyttä painetta käyttäen kumppani käy hyvin hitaasti sormilla hieromalla läpi emättimen sisäreunat.

Liikerata näyttää U:n malliselta, palaten ylhäältä aina alakautta toiselle puolelle.

 

  • Harjoituksen voi tehdä myös itse, jolloin peukalo on usein ainut sormi, jolla yltää hyvin emättimeen sisälle – voit käyttää peukaloa niin, että kylkimakuulla nostat päällimmäisen jalan koukkuun ja viet peukalon emättimeen sen alta tai sitten vastaavasti seisten. Silloin voit nostaa toisen jalan esim. sohvan selkänojalle tms. ja viedä sormen emättimeen jalan alta.
  • Etene emättimen yläreunasta alas, ja U:n muotoisesti vastakkaiselle puolelle. Saatat tuntea tiukempia tai jännittyneitä kohtia. Käsittele niitä erityisen hellävaraisesti ja anna niille aikaa rentoutua. Jos teet harjoitusta kumppanin kanssa, kerro tuntemuksistasi hänelle ja ohjaa käyttämään sopivan tuntuista painetta ja hidasta tahtia.
  • Hierontaa on hyvä jatkaa n. 5 minuuttia, kunnes rentoutuminen painetta vasten tuntuu helpommalta. Hierontaa kannattaa tehdä muutaman kerran viikossa, n. 2-4 viikkoa ennen laskettua aikaa.
  • Kuten uusissa asioissa yleensä, myös tässä jo muutama harjoituskerta tekee lantionpohjan lihaksia sinulle tutummaksi ja auttaa synnytyksessä.
  • HUOM. Ajatuksena on siis luoda tietoinen yhteys siihen, miltä lantionpohjan lihasten rentouttaminen tuntuu, sekä auttaa kevyellä paineella lihaksia rentoutumaan – ei niinkään venyttää lihaksia. Pidä siksi paine koko ajan miellyttävänä. Ja nimenomaan miellyttävää tämä saa ollakin ja pariskunnille sopii myös osaksi rakkauselämää.

Rakkaus… liittyykö se välilihaan?

Tästä tullaankin erinomaisella aasinsillalla siihen, että rakkaus ja intiimiys itse asiassa ovat hyvin keskeisiä asioita myös välilihan suojelussa.

Kuten tiedät, että kun tilanne on sopiva, tämä alue reagoi läheisyyteen, halauksiin ja suutelemiseen niin, että verenkierto ja emättimen kosteus lisääntyvät. Äidin keho alkaa erittää oksitosiinia ja keho valmistautuu rakasteluun.

Usein emme tule ajatelleeksi, että vauvan syntymä on kuin kolikon kääntöpuoli tälle samalle tapahtumalle (ja sitä voi niin ajatella, vaikka vauva olisikin saanut alkunsa muuten kuin suoran yhdynnän kautta). Ja juuri siksi vauvan on helpoin syntyä, kun myös äidin synnytyskokemuksessa on mahdollisimman paljon samoja elementtejä kuin rakastelussa: Hämärää, intiimi tunnelma, hellää kosketusta, ymmärrystä ja myös oman kumppanin sylittelyä, suutelemista ja muuta hyvänä pitämistä. Ja sitä, että äidillä on luottavainen ja hyvä olla sekä omien ajatustensa että oman kehonsa kanssa (aivan kuten rakastellessakin!). Tämä vaikuttaa suoraan siihen, mitä synnytyselimissä tapahtuu. Hyvä verenkierto ja kosteus auttavat kudoksia joustamaan paremmin ja suojelet välilihaasi – sekä autat samalla lantionpohjan lihaksia rentoutumaan.

Miten sitten tuoda tätä luottamusta ja hyvää oloa synnytykseen? Miten mielesi ja ajatuksesi voisivat olla mukana synnytyksessä niin, että ne tukevat kehon rentoutumista? Mitä erilaisia tapoja on rentouttaa kehoa synnytyksen eri vaiheissa?

Lantionpohjan lihasten rentoutuminen on yksi näkökulma asiaan ja liittyy ennen kaikkea juuri ponnistusvaiheeseen. Se on osa verkkokurssiamme “Rento synnytys”, jonka olemme rakentaneet voidaksemme tarjota 10 vuoden valmennusosaamisemme mahdollisimaan monen odottajan käyttöön.

Haluamme auttaa sinua oivaltamaan, että rentoutuminen ei ole pelkkä niksi tai tekniikka, vaan olotila – ja siksi sen päärakennusaineena ovat tunteet ja ajatukset. Jos haluat tietää synnytysrentoutumisesta lisää, käythän tutustumassa kurssiin kuvaa klikkaamalla tai www.rentosynnytys.fi:

Kurssilla opit, miten kehosi ja mielesi toimivat synnytyksen aikana ja miten voit tehdä yhteistyötä kehosi kanssa. Tuemme sinua omassa valmistautumisessasi ja autamme ymmärtämään, miksi synnytyksestä usein puhutaan kärsimyksentäyteisenä tapahtumana – ja miksi näin ei tarvitsisi olla.

Hyvässä synnytyskokemuksessa on lopulta kyse hyvin luonnollisista kyvyistämme ja perustavanlaatuisesta ihmisyydestämme. Monesti emme vain osaa nähdä näiden perusasioiden merkitystä synnytyksessä. Keholla on luontainen kyky sanoa “Kyllä!” synnytykselle ja avautua vauvaa varten. Valmistautuneena sinulla on mahdollisuus saada tuo kyky käyttöösi, heittäytyä synnytyksen voimaan luottaen itseesi ja kehoosi. Itsetuntemus, rakkaus, läheisyys ja luottamus – niistä on hyvä synnytyskokemus tehty. On vain osattava kulkea niitä kohti.

Hyvä kierre synnytykseesi

Blogissa vierailee Jaana Cowasji, toinen Rento synnytys-verkkovalmennuksen kehittäjistä. Jaana on kahden lapsen äiti, psykologian maisteri, hypnoosiohjaaja ja hypnosynnytysvalmentaja. Hän on valmentanut perheitä parempaan synnytyskokemukseen jo kymmenen vuoden ajan.

 

Synnytys on joskus aiheena varsinainen miinakenttä – näkemyksiä ja kokemuksia löytyy laidasta laitaan ja äidit päätyvät palstoilla joskus kiihkeisiinkin väittelyihin siitä, miten asianlaita on.

Eräs mielenkiintoinen näkemys on se, että synnytyksen ei välttämättä tarvitse olla kärsimystä ja kamaluutta – että se voi itse asiassa olla upea, jopa nautinnollinen kokemus!

Tämä voi herättää paljon ajatuksia – jotkut tyrmäävät kommentit helpommasta synnytyksestä heti kättelyssä, toisilla herää kutkuttava tunne “voisinko minäkin synnyttää näin..?”

Elämä on siitä jännä juttu, että mikään ei oikeastaan ole varmaa. Ja toisaalta, hyvin monet asiat ovat mahdollisia. Synnytys ei ole tästä poikkeus – varmuudella sen kulkua ei pysty ennustamaan, mutta on paljonkin, jota voi itse tehdä mahdollistaakseen omalta osaltaan synnytyksen parhaan mahdollisen kulun. On paljon etua siitä, että lähestyy omaa synnytystään positiivisin ja avoimin mielin pelon ja epäluulon sijaan. Mielentila nimittäin vaikuttaa hyvin paljon siihen, mitä kehossa tapahtuu. Tässä kuvassa näkyy, miten tunnetilat vaikuttavat kohdun toimintaan ja synnytykseen:

Mitä positiivinen kierre tarkoittaa?

Luottavainen mielentila vapauttaa kehon toimimaan normaalisti synnytyksessä, jolloin keho erittää upean cocktailin synnytyshormoneja. Tärkeimmät synnytyshormonit ovat oksitosiini (joka saavat aikaa supistukset) sekä endorfiinit (kehon oma sisäinen “kivunlievitys”-hormoni sekä energiabuusteri). Nämä ovat juuri niitä hormoneja, joiden kuuluukin olla synnytyksessä läsnä suurissa määrin ja jotka vievät synnytystä eteenpäin turvallisesti ja luonnollisesti.

Kun äiti hyväksyy näiden hormonien aiheuttavat normaalit tuntemukset ja kykenee rentoutumaan (tästä lisää pian!) hän ei yleensä koe sietämättömiä kipuja vaan osaa suhtautua kohtunsa toimintaan myönteisesti, toivottaen kaikki tuntemukset tervetulleiksi.

Hyväksyminen ja luottamuksen tunne on olotila, jossa myös keho rentoutuu, kuin se sanoisi “Kyllä” synnytykselle. Kipu ei ole enää synnytyksessä “keskiönä” vaan pikemminkin vauva! Voi myös ajatella kauniisti niin, että näin äidin keho tekee vauvalle palveluksen avautumalla ja rentoutumalla. Vauvankin on helpompi laskeutua ja syntyä silloin, kun äiti pystyy antautumaan synnytykselle.

 

Se tutumpi negatiivinen kierre

Ikävä uutinen on se, että monet synnyttäjät päätyvät positiivisen kierteen sijaan synnyttämään ns. Negatiivisessa kierteessä, jossa hyvien hormonien sijaan vapautuu stressihormoneja, jotka saavat aikaan sen, että hapekas veri kiertää ääreishermostoon ja lihaksiin, pois kohdusta. Tässä tilassa kohtu ei enää avaudu joustavasti, vaan menee “jumiin”. Kärsimys, josta usein puhutaan synnytyksiin liittyen selittyy juurikin tällä kierteellä ja on hyvä huomata, että tämäkin kierre alkaa tyypillisesti synnyttävän äidin mielentilasta. Kun äidillä on pelkoja, epäilyksiä ja huolia (ja hän ei saa tarvitsemaansa tukea ja turvaa) keho reagoi tähän “taistele tai pakene” – reaktiolla.

Millä hypätä hyvälle kierteelle?

Rentoutuminen (“löysä, veltto, rento”) on siis avainsana sekä mielen että kehon tasolla. Kuitenkin vain harvat meistä kykenevät rentoutumaan sairaalassa ilman että tätä asiaa olisi etukäteen pohtinut ja harjoitellut. Tämän takia on erittäin tärkeää lähteä jo hyvissä ajoin miettimään synnytystä, ottamaan asioista selvää ja harjoittelemaan rentoutumista ja hyvän mielen ylläpitoa synnytyksessä.

Menetelmiä rentoutumiseen on varmasti melkein yhtä paljon kuin synnyttäjiäkin. Tärkeintä on, että äiti tiedostaa itsensä ja sen, mikä hänelle toimii. Hyviksi koettuja menetelmiä ovat mm. Syvä, hapettava hengitys, matala ääni, hyvät asennot, vesi, kumppaniin nojautuminen, rentoutusäänitteet, voimauttavat lauseet ja ajatukset ja mielikuvat.

Rentoutuminen ei mene koskaan hukkaan synnytyksessä – siitä on hyötyä myös niissä tapauksissa, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Oli kyseessä sitten luomusynnytys, puudutesynnytys tai sektio, on hyvä että äiti pysyy rauhallisena ja luottavaisena, keskittyy hengittämiseen sekä siihen ajatukseen, että kaikki menee hyvin ja vauva on pian täällä.

Kukaan ei tunne sinua niin hyvin kuin sinä itse – lähde siis rohkeasti tutkimusmatkalle itseesi, kuulostele mitkä jutut tuntuvat hyviltä juuri sinulle ja auttavat sinua luomaan rauhallista ja luottavaista oloa itsellesi raskausaikaan ja synnytykseen.

Tukea matkallesi on saatavilla paljonkin jos näin haluat! Olemme kehittäneet “Rento synnytys” – verkkovalmennuksen kaikille äideille, jotka toivovat itselleen rauhaa ja rentoutta vauvan odotukseen ja synnytykseen. Kurssi sisältää hyödyllisen tiedon lisäksi paljon rentoutumisharjoituksia sekä äänitteitä, joiden avulla rentoutumista on helppo harjoitella ja jotka voi hyvin ottaa myös mukaan sairaalaan synnytyksen ajaksi ylläpitämään synnytysluottamusta. Tyytyväisyystakuulla.

Voit tutustua Rentoon synnytys-verkkokurssiin tarkemmin osoitteessa www.rentosynnytys.fi.

Verkkokurssi juhlii kuunvaihteessa puolivuotispäiviään ja tarjoamme sen vielä 31.10.2017 saakka hintaan 39 euroa! (norm. 59e)

Voit käydä kurssin milloin tahansa raskautesi aikana, omaan tahtiisi ja se on käytettävissäsi 6 kk ostohetkestä.

Olet lämpimästi tervetullut mukaan satojen odottajien kiittämälle kurssille <3

Tavataan sisäpuolella!

6 asiaa, jotka jokaisen vanhemman tulisi tietää imetyksestä

Useimmat äidit ovat motivoituneita imettämään, mutta täysimetyksen kesto on Suomessa keskimäärin vain 1,5 kk. Imetys loppuu kokonaan keskimäärin vauvan ollessa seitsemän kuukautta vanha. Suositusten mukaisesta 4-6 kk:n täysimetyksestä ja imetyksen jatkumisesta muun ruokavalion ohella 2-vuotiaaksi asti jäädään siis melkoisesti jälkeen. Kaikki eivät halua imettää näin pitkään, mutta useimmat äidit toivoisivat selkeästi tilastoja pidempää imetystä. Kävin hiljattain vauvamyönteisyysohjelman mukaisen WHO:n imetysohjaajakoulutuksen, jonka pohjalta haluan auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät vaikuttavat imetyksen onnistumiseen.

 

1. Tieto imetyksen hyödyistä

Useimmat meistä äideistä eivät juurikaan kaipaa vakuutteluja äidinmaidon hyödyllisyydestä ja terveellisyydestä. Sen todistavat tilastotkin: useimmat odottavat äidit kertovat haluavansa imettää vauvaansa.

Tästä huolimatta äidinmaito ansaitsee hiukan hehkutusta ihan heti tähän kärkeen. Imetys kun on luonnollinen ja alkukäynnistelyjen jälkeen yleensä selkeästi helpoin ja edullisin tapa ruokkia lasta. Se kulkee aina mukana, se on sopivan lämpöistä ja koostumukseltaan turvallista. Äidinmaito on siinä mielessä ”ihmeaine”, että se on vastavuoroista vauvan tarpeiden kanssa. Se muuttaa koostumustaan vauvan tarpeiden mukaan ja onkin aika hienoa, että esimerkiksi keskosvauvojen äitien maidossa on 30% tavallista enemmän kasvuun tarvittavaa rasvaa, runsaammin immuniteettia vahvistavia ainesosia sekä tavallista enemmän juuri keskosvauvan tarvitsemia vitamiineja ja hivenaineita, kuten rautaa. Imetyksellä on vauvalle lukuisia muitakin terveyshyötyjä: Imetetyt vauvat sairastavat vähemmän infektioita, heillä voi olla pienempi riski ylipainoon, allergioihin ja diabetekseen myöhemmin elämässään. Äidin osalta puolestaan imetys esimerkiksi pienentää riskiä sairastua rintasyöpään.

Erityisesti ensimaito eli kolostrum, jota rinnat erittävät pieniä määriä ensimmäiset päivät ennen kuin maito nousee, on ravintoarvoiltaan oikea tehomikstuura.

Kansanterveydellisesti olisikin tärkeää, että mahdollisimman moni äiti imettäisi lastaan. Aina tämä ei ole syystä tai toisesta mahdollista. Vauvat kasvavat hienosti ja terveenä myös osittaisimetettyinä tai korvikemaidolla. Osittaisimetyksestä ja pulloruokinnasta löytyy lisätietoja mm. Väestöliiton sivuilta Pullonpyörittäjän oppaasta.

Jatkathan kuitenkin lukemista eteenpäin – oma maitosi riittää todennäköisemmin, kun olet tietoinen seuraavista jutuista.

2. Hyvä tuki!

Tutkimusten mukaan imetyksen onnistuminen määräytyy pääosin sen mukaan, millaista tukea ja ohjausta perhe saa. Ei siis esimerkiksi sen mukaan, millaiset rinnat äidillä on, osaako hän luontaisesti lukea vauvansa nälkäviestejä tai minkä verran maitorauhasia äidin rinnoissa on (harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta).

Millaista tukea imetykseen sitten tarvitaan? Runsasta ja jatkuvaa. Tutkitusti tarvitaan hyvää ja asiantuntevaa ohjausta synnytyssairaalassa, imetysohjauksen jatkumista myös neuvolassa sekä mahdollisuutta vertaistukeen.

Yritä siis mahdollisuuksien mukaan varmistaa, että saat omasta mielestäsi laadukasta tukea varsinkin imetyksen alkutaipaleella. Useimmat kätilöt sairaalassa antavat aivan valtavan hyvää ohjausta, mutta kaikilla ei äitiyshuollossakaan välttämättä ole ajantasaista tietoa imetysohjauksesta. Hoitotyön suosituksessa painotetaan, kuinka tärkeää olisi kaikilla äitiyshuollossa työskentelevillä olla imetysohjaajan koulutus, mutta tämä ei valitettavasti Suomessa tällä hetkellä vielä toteudu. Jos siis koet, että ohjaus ei syystä tai toisesta vastaa toiveitasi, tai ei tunnu sinulle luontevalta tai vauvasi tarpeita vastaavalta, niin kysy ohjaajasi imetyskoulutuksesta ja pyydä tarvittaessa toista mielipidettä. Myös Imetyksen tuki ry:stä ja ammattimaisilta imetysohjaajilta saat lisäapua. Kysy myös paikkakuntasi vertaistuesta!

Imetyshaasteissa ei siis ole pohjimmiltaan kyse siitä, että maito ”vain loppuisi”, tai että haasteille ei olisi olemassa ratkaisuja, vaan siitä että oikea tieto ei löydä äitien luokse. Jotkut kertovat jäävänsä täysin vaille imetysohjausta ja näin ei tulisi tapahtua.

3. Ensi-imetys ja vauvan refleksit

Äidillä on siis kehossaan valmiina kaikki, mitä tarvitaan imetykseen, mutta niin on vauvallakin. Vastasyntynyt vauva osaa hakeutua itse rinnalle ja tarttua siihen kiinni, kun hänet asetetaan sopivalla tavalla äidin rintakehän päälle lepäämään synnytyksen jälkeen. Vauvan imuotteen ongelmat ovat varsinkin imetyksen alkuvaiheessa tavallisia. Mutta kun vauva saa tilaisuuden ensipäivinään itse tällä tavalla löytää rinnalle, niin hän löytää helpommin luontaisesti hyvän imuotteen, joka ei satu äitiä ja jonka avulla vauva nostattaa tehokkaammin maitoa rintoihin.

Vauva löytää rinnalle tuoksun ja nännin tummemman värin ohjaamana hyödyntäen omia nokkimis- ja hamuamisrefleksejään. Näin hän saa myös itse hoksata, miten rinnasta saa parhaan otteen. Opimmehan me vanhemmatkin paljon paremmin itse tekemällä! Rinnalle ryömintää voi käyttää imuotteen korjaamiseen ensiviikkoina myöhemminkin, jos se esimerkiksi keisarileikkauksen vuoksi ei ole heti syntymän jälkeen toteutunut.

 

4. Imetyshormonit

Oksitosiinihormoni vapauttaa maidon rinnoista vauvalle ja saa aikaan ns. herumisrefleksin. Oksitosiinihormonia vapautuu naisen elämässä suuria määriä kolmessa tilanteessa: orgasmin aikana, synnytyksessä ja imettäessä. Orgasmi on monelle tuttu, joten lähestytään tämän hormonin toimintaa sen kautta.

Mieti, millaisessa tilanteessa orgasmi ylipäätään on mahdollinen? Eikö silloin olekin tunnettava olonsa rennoksi, hyväksytyksi, luottavaiseksi ja turvalliseksi? Hellyys ja toisen ihmisen läheisyys yleensä myös auttavat? Sama pätee imetykseen.

Oksitosiini on siis läheisyys-, hellyys- ja rakkaushormoni, joka aktivoituu herkästi myös esimerkiksi ihokosketuksen kautta. Siksi maito heruu vauvalle paljon paremmin, kun äiti viettää ensipäivinä paljon aikaa iho ihoa vasten vauvan kanssa. Äidillä erittyy paljon oksitosiinia myös silloin, kun kumppani huolehtii kaikista hänen tarpeistaan ensipäivien ajan, kuuntelee hormonimyrskyisiä mielialoja, huolehtii että äiti syö, juo, käy vessassa, mahdollistaa mukavan imetysasennon, tukee, hellii ja rohkaisee äitiä. Kumppanit, näin tilaatte suoraan lisää arvokasta luomuruokaa omalle jälkeläisellenne, joten älkää missään nimessä ohittako tätä kohtaa kevyesti!

Luottamuksen ja turvan tunne ovat niitä keskeisiä syitä, miksi hyvä imetysohjaus on niin tärkeää. Ilman niitä maito ei heru. Oksitosiinista on hyvä tietää, että sitä erittyy sykäyksittäin, joten myös rintojen herumisrefleksit ovat sykäyksittäisiä. Välillä vauva imee saamatta paljoakaan maitoa, välillä taas maito virtaa. Mitä enemmän oksitosiinihormonia erittyy, sitä useammin maito virtaa, sitä enemmän vauva saa maitoa ja sitä enemmän maitoa rinnoissa taas vastaavasti muodostuu. Näin oksitosiinin määrä vaikuttaa maidon määrään.

Äidillä on oltava myös aikaa ja rauha imettää: imetykseen nimittäin osallistuu myös muita hormoneja, joista on tärkeintä tietää se, että ne toimivat hyvin silloin kun vauva saa olla rinnalla aina halutessaan, syö hyvällä imuotteella ja niin usein kuin tarvitsee.

5. Useimmat vauva viihtyvät rinnalla aluksi TOSI paljon

Ensimmäisinä viikkoina voi tuntua, että vauva on rinnalla käytännössä koko ajan. Jotkut vauvat ovat unisempia ja syövät harvemmin, mutta niitäkin kannattaa ensipäivinä herätellä sairaalan ohjeen mukaan syömään. Kysyntä nimittäin lisää tarjontaa. Mitä enemmän vauva imee rintaa, sitä enemmän rinta alkaa tuottaa maitoa – vaikkei maitoa aluksi tulisikaan paljoa. Vauva on rinnalla juuri siksi, että tällä tavalla hän tilaa lisää maitoa.

Toistan siis saman kuin kohdassa 3: varautukaa tähän pariskuntana yhdessä! Kumppanin tuki on keskeistä, jotta äiti saa rauhassa imettää vauvaa. Kuten todettu, lisäksi se on tärkeää, jotta äidin kehossa erittyy rentous- ja rakkaushormonia oksitosiinia. Kumppanit varautukaa tähän ja olkaa perheen peruskalliona, kun äidin mieliala ja luottamus itseen saattavat ensi viikkoina vaihdella. Jos olet vauvan kanssa yksin ensimmäisinä viikkoina, oma aktiivisuus hakeutua ammatti- ja vertaisavun piiriin korostuu – kuten myös muiden tukiverkkojen merkitys!

Kun maidon määrä tasaantuu, myös imetyskertojen väliin jää enemmän aikaa. Äidinkin mielialat tasoittuvat sitten joskus aikanaan.

6. Imetysohjaukseen?

Jos imetyksessä on ongelmia, imetysohjaus voi olla hyvin tuottoisa sijoitus myös yksityisenä palveluna. Mikäli sillä säästytään tarpeelta turvautua korvikemaitoon, voi taloudellinen hyöty olla merkittävä – imetys kun ei juuri kukkaroa kuluta. Kaikille paremmasta imetys- ja synnytyskokemuksesta kiinnostuneille suosittelen Doula vierelläsi – facebooksivumme seuraamista. Avaamme pian kaikille odottajille ja pikkuvauvojen vanhemmille suunnatun keskusteluryhmän, jossa saat vertaistukea, sekä vinkkejä meiltä ylläpitäjiltä, jotka muodostamme yhdessä pääkaupunkiseudulla Doula vierelläsi -ryhmän. Meistä kahdella on imetysohjaajan koulutus ja yksi toimii imetyksen vertaistukiäitinä.

Toivon sydämestäni jokaiselle lukijalle juuri omat toiveet täyttävää imetystä ja tukea kaikkiin kuoppiin ja mutkiin, mikäli sellaisia matkalle sattuu. Imetys on edelleen liian piilotettu ja kätkettyjä tunteita nostattava aihe, varsinkin silloin kun se ei suju toivotusti. Oli matkasi millainen tahansa, ethän jää yksin imetyksen kanssa. 

Jenna Moisala, fysioterapeutti, doula, hypnosynnytysvalmentaja ja imetysohaaja (WHO)

 

Teksti julkaistu alunperin Jennan Hoivallus-sivulla Facebookissa 28.2.2017

Miksi ajatella synnytystä etukäteen?

Hypnosynnytys on terminä erikoinen, ja moni on aiemmin sivuuttanut sen ensikuulemalta. Tällä hetkellä on kuitenkin selvästi havaittavissa, että yhä useampi jää kiinnostuneena kyselemään lisää ja hyvä niin; hypnosynnytys on täysin loogista ja ymmärrettävää, sopusoinnussa nykylääketiteen kanssa ja sillä on paljon annettavaa aivan kaikille synnyttäjille.

Kaikki perustuu sille, miten keho ja mieli toimivat yhdessä. Toista ei ole ilman toista ja niinpä ei ole myöskään kipua ilman kokemusta kivusta. Yhtä lailla ei ole huolta tai pelkoa ilman stressireaktiota kehossa. Tiesitkö miten tuo reaktio kehossa vaikuttaa? Että se vaikuttaa västämättä synnytykseen? Tai että valmistautumisella tuo stressireaktio voidaan välttää kokonaan?

Valmistautumisella tarkoitetaan hypnosynnytyksessä sitä, että opitaan antamaan keholle vapaus toimia, niin kuin se luontaisesti osaa. Katsotaan synnytystä terveyden ja itseluottamuksen näkökulmasta. Valmistaudutaan ja ennakoidaan, koska tämä lähestymistapa toimii usein paljon paremmin kuin ”kätilö kertoo” tai ”soitellen sotaan”.

Monilla muilla terveydenhuollon osa-alueilla ymmärrämme jo tällaisen kokonaisvaltaisemman näkemyksen hyödyllisyyden. Esimerkiksi selkäkipuisia ja muita tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiviä onkin jo alettu ohjaamaan lääkärin sijasta fysioterapeutin suoravastaanotolle saamaan rohkaisua, liikuntavinkkejä, täsmäharjoitteita kuntoutumisen vauhdittamiseksi sekä tietoa tuki- ja liikuntaelinkipujen hyvänlaatuisuudesta.

Tämä toimii paljon paremmin kuin se, että vaivaan määrätään vain kasapäin kipulääkkeitä ja sairaslomaa. Ihminen voi monesti itse hoitaa itseään parhaiten ja näin on myös synnytyksessä.

Kyse on vain näkökulmasta ja juuri nyt näyttää postiiviselta että perspektiivi voisi laajeta ja vaihtaa hieman vinkkeliään myös synnytysten suhteen!

Helsingin Sanomat kirjoitti hiljattain artikkelin Suomen Hypnosynnytys ry:stä ja siitä kuinka hypnoosi soveltuu erinomaisesti synnytyskivun hoitoon.

Vauva-lehti valitsi näkökulmakseen vinkit, joita hypnosynnytysvalmentaja voisi antaa jokaiselle synnyttäjälle.

Kaksplus puolestaan esittelee hypnosynnytyksen teoriaa ja taustaa verkkoartikkelissaan.

Varovaisena vihjeenä voin paljastaa myös, että mielen valmiuksien merkitys synnytyksessä on herättänyt paljon positiivista mielenkiintoa myös perusterveydenhuollossa ja synnytyssairaaloissa. Työ sen puolesta jatkuu ja uskon vahvasti, että luottamus omaan kehoon ja kyky rentoutua voivat jatkossa olla kaikken synnyttäjien työkaluja.

Äidin ja vauvan terveys ovat Suomessa maailman parhaissa käsissä. Lähiaikoina taidamme olla oivaltamassa myös, miten synnytyksestä saisi lisäksi hyvän kokemuksen!

Tervetuloa lempeisiin käsiin

Hoivallus kuvaa sanana sitä, miten mielestäni terveyttä pitäisi aina hoitaa. Tarjoten tietoa käsiteltävästä aiheesta tai ongelmasta ihmiselle itselleen, niin että hän osaa tehdä omaan elämäänsä sopivia ratkaisuja hyvinvointinsa hyväksi. Terveydenhoidon ei lähtökohtaisesti tulisi olla samanlaista, kuin sairaudenhoidon. Erityisesti synnytyksessä tämä avaa aivan uuden näkökulman: Miten hienosti keho toimiikaan, kun osaamme työskennellä sen kanssa!

Hoivallus on myös sana, joka kuvaa hyvin sitä, mitä olen itse saanut kokea viime vuosina. Siinä on myötäelämistä, kuuntelua, lämpöä ja arvostusta. Siinä on tilaa olla oma itsensä ja rauhaa löytää itse omat ratkaisunsa. Siinä on tukea joka ei tukahduta.

Hoivallus on ajatelutapa, joka ohjaa työtäni ihmisten parissa. Toivon, että se voi olla myös sinulle jotakin, joka edustaa läsnäoloa, lempeyttä, myötäelämistä ja sitä, että saat olla oma itsesi.  Viisaus ja vahvuus asuvat meissä jo valmiina, mutta elämässä tarvitsemme kuitenkin kaikki ajoittain kanssakulkijaa.
Ihminen on itse itsensä paras asiantuntija, eikä usein tarvita kuin oivallus siitä, mitä jo on.