Luottamus ja rentous välilihan repeämien ehkäisijänä


Kirjoittajana on lantionpohjaan erikoistuva fysioterapeutti, doula ja synnytysvalmentaja Jenna Moisala.

Jokainen nainen toivoisi, että synnytyksessä hänen välilihansa ja lantiopohjan lihaksensa säilyisivät ehjinä ja vauva mahtuisi hyvin syntymään. Omalla toiminnalla on paljonkin merkitystä tässä ja välilihaa voi tietyillä keinoilla suojella. Ainoa vaihtoehto suojautua repeämiltä ei siis suinkaan ole episiotomia, eli välilihan leikkaus.

Nykyään onneksi puhutaan jo paljon siitä, että esimerkiksi lämmin vesi synnytysaltaassa tai kääreenä välilihan päällä auttavat kudoksia venymään ja myös synnytysasennon vaikutuksesta repeämiin keskustellaan. On mahtavaa, että näihin asioihin kiinnitetään huomiota, mutta oman kokemukseni mukaan ne kertovat hyvin rajattua totuutta synnytyksestä. Synnytyksessä nimittäin on aina mukana sanaton, jopa hengellinen elementti, joka voi määritellä synnytyksen kulkua paljon enemmän kuin yksityiskohtaiset tekniikat.

Tämä sanaton, kokemuksellinen osa synnytystä on sitä, miten nainen kokee itsensä synnytyksen aikana, miten hänen synnytyskumppaninsa ja kätilönsä kannattelevat hänen toiveitaan ja tunteitaan ja miten nainen uskaltaa heittäytyä synnytyksen voimalle. Ja ennen kaikkea, miten hän luottaa oman kehonsa toimintaan. Näillä psyykkisillä tekijöillä on yllättävän suuri, suora vaikutus kehoon.

Miten sitten tämä psyyken ja kokemuksen näkökulma liittyy repeämisiin? Ensi alkuun voi olla erikoinen ajatus, että se, mitä ajattelet ponnistusvaiheessa voisi vaikuttaa siihen, miten hyvin vauva mahtuu syntymään. Mutta kun tätä asiaa tarkastelee kehon ja mielen yhteyden näkökulmasta, se alkaakin tuntua varsin loogiselta.

 

Rentouden merkitys ponnistusvaiheessa

Olet ehkä kuullutkin, että rentoutuminen on synnytyksessä tärkeää. Se saa hapekkaan veren kiertämään tehokkaasti kohtuun ja auttaa erittämään kipua lievittäviä ja synnytystä edistäviä hormoneja – kehon omia ihmelääkkeitä. Tämä ymmärretään yleensä avautumisvaiheen osalta hyvin, mutta ponnistusvaiheen rentoutumisesta puhutaan harvemmin.

Ponnistusvaiheessa on tärkeää, kuten avautumisvaiheessakin, että äidin olo on luottavainen. Ennen kaikkea luottamus oman kehon kykyyn joustaa ja myödätä vauvan pään syntyessä ovat keskeisiä.

Lantionpohjan lihasten tehtävänä on ponnistusvaiheessa rentoutua, jotta kohdun supistukset pääsevät helpommin työntämään vauvaa alaspäin synnytyskanavassa. Lantionpohjan lihaksilla ei ponnisteta, vaan äidin oma työntävä voima tulee luontaisesti ylempää, ylävatsan lihaksista. Tosin aina tätä työntämistä ei edes tarvita, sillä varsinkin lääkitsemättömissä synnytyksissä, erityisesti silloin kun äiti hakeutuu itselleen mukavimpaan ponnistusasentoon, kohdun oma työntörefleksi voi usein auttaa vauvan ulos aivan itsestään. Kun lantionpohjan lihakset ovat rennot, kohdun työntövoima pääsee auttamaan vauvan ulos paljon helpommin, kuin jos vauva työntyy rengasmaisen kireitä lihaksia vasten. Silloin ainoa työ, jonka äiti itse tekee, voi olla rentoutuminen ja hengittäminen.

Meitä opetetaan yleensä lähinnä jännittämään lantionpohjan lihaksia, ei rentouttamaan niitä. Synnytyksessä tästä voi syntyä epätietoinen ja pelottava olo, kun yhtäkkiä olisikin osattava päästää lantionpohjan lihakset rennoiksi vauvan pään syntyessä. Tilanne on paljon helpompi, jos omat lantionpohjan lihakset ovat itselle tutut.

 

Luotatko itseesi niin paljon että voit rentoutua?

Lihasten rentouttaminen on tavallaan tekniikka, mutta se liittyy läheisesti myös luottamukseen ja olotilaan. Omaan kehoon tutustuminen nimittäin myös lisää luottamusta sen toimintaan. Luottamus taas tekee kaikkien kehon lihasten rentouttamisen helpommaksi. Luottamuksen vastakohta – pelko – puolestaan saa lihakset automaattisesti jännittymään. Lantionpohja on juuri sellainen alue, joka jännittyy epävarmassa ja pelokkaassa olotilassa helposti. Kulttuurimme, jossa retostellaan hurjilla synnytyskokemuksilla, mutta ei kerrota oikeastaan ollenkaan miten vaikuttaa omaansa, romuttaa naisten luottamuksen oman kehonsa kykyyn synnyttää.

Tämän lisäksi luottamuksella on vieläkin syvempi merkitys. Luottamuksesta seuraa usein sekin, että synnyttäjä kunnioittaa itseään. Silloin hän haluaa viestittää toiveistaan häntä auttaville tukijoukoille, kuten omalle kumppanilleen ja kätilölle. Toisaalta hän ei ole täysin riippuvainen muiden avusta, vaan hänellä on itselläänkin voimavaroja ja työkaluja kuunnella omaa kehoaan ja vastata sen viesteihin. Näin hänen oma kokemuksensa synnytyksestä on positiivisempi ja tämä taas lisää itseluottamusta.

Oman lantionpohjan toiminnan tunteminen siis vaikuttaa äidin olotilaan synnytyksessä enemmän kuin osaamme ajatellakaan.

 

Miten niihin lihaksiin voisi sitten tutustua? Miten lisätä luottamusta oman kehon kykyyn joustaa?

Ohje tehdä perinteistä lantionpohjan treeniä on hyvä alku. Hyvät ohjeet löytyvät esimerkiksi täältä lantionpohjan fysioterapeutit ry:n sivuilta. Lihasten vahvistuminen lisää verenkiertoa alueelle tehden näin kudoksia joustavammiksi ja mikä tärkeintä: auttaa tiedostamaan, missä lihakset kulkevat ja mitä ne tekevät. Ovathan ne sinun lihaksesi, jotka joustavat, sinun synnytyksessäsi. Pävittäin toistuvaa maksimivoimatreeniä ei raskausaikana kannata tehdä, koska synnytyksessä liian vahvoista lantionpohjan lihaksista voi joskus ääritapauksissa olla haittaa, jos äiti ei ole harjoitellut myös rentoutumista voimatreenin ohella.

 

Lihasten rentouttamista voi myös tehdä tietoisesti esim. nostaen ensin lihaksilla lantionpohjaa ylöspäin kuin hissi, kerros kerrallaan neljään laskien ja sitten rentouttamalla neljään laskien – ja lisäten tähän vielä 0 kerroksen jälkeen mielikuva ”rennommaksi. . .  ja vielä rennommaksi. . .”

Vauvan pään syntyessä lantionpohjan lihakset kuitenkin venyvät voimakkaasti. Se on siis aika erilainen tilanne, kuin edellä kuvaamani hissi-harjoitus. Silloin tarvitset ennen kaikkea kykyä rentoutua painetta vasten. Sitä voi onneksi myös harjoitella!

Jaan sinulle synnytysvalmennuskurssiltani vinkin, joka on saanut paljon kiitosta synnyttäneiltä naisilta. He ovat kokeneet, että juuri painetta vasten rentoutuminen ja sen omatoiminen harjoittelu etukäteen ovat tehneet ponnistusvaiheesta paljon helpomman. Itse asiassa, kun lantionpohjan lihakset rentoutuvat vauvan pään syntyessä, ponnistamista ei usein ole tarvittu ollenkaan. Kun lantionpohjan lihakset ovat rennot ja hapekas veri kiertää hyvin myös koko välilihan alueelle, useimmat välttyvät myös repeämiltä.

 

Lantionpohjan lihasten tunnistus- ja rentoutusharjoitus

Tämä harjoitus opettaa lantionpohjan lihaksia vastaamaan paineeseen rentoutumalla. Kuten totesin, lantionpohja on alue, johon monilla kertyy huomaamatta paljon lihasjännitystä. Raskausaikana on erinomainen tilaisuus purkaa tuota jännitystä, valmistaa lantionpohjan lihaksia venymään hyvin synnytyksessä ja tutustua siihen, miltä omat lihakset tuntuvat. Emmehän oleta kireiden niskalihastenkaan joustavan ja vapautuvan venyttämällä niitä voimakkaasti kylmiltään, vaan suuntaamme hierojalle tai muulle kehon terapeutille silloin kun olo käy tukkoiseksi.

Hierontaa voi ja kannattaa tehdä myös lantionpohjan lihaksille. Hieronnassa kumppani tai äiti itse käy rauhallisesti, vakaata miellyttävän tuntuista painetta käyttäen läpi lantionpohjan lihakset emättimen kautta. Näin saa suoran kosketuksen siihen, missä lihakset kulkevat ja miltä niiden lihassupistus tai rentoutuminen tuntuvat.

Silloin vauvan pään paine lantionpohjan lihaksia vasten avautumisvaiheen lopussa ja ponnistusvaiheen alussa tuntuukin jo jossain määrin tutulta ja saa helpommin aikaan tutun vasteen, jonka myötä osaat rentouttaa lihaksesi. Se myös lisää luottamustasi siihen, että kehosi kyllä joustaa.

Kun lantionpohjan lihakset joustavat hyvin synnytyksessä myös välilihan kudokset ja iho myötäävät helpommin. Näin suojaat koko aluetta repeämiltä ja tämä saattaa myös lyhentää ponnistusvaiheen kestoa.

Jos kumppani tekee hieronnan (mikä on helpompaa), hän voi käyttää tähän etu- ja keskisormea:

  • Kumppani ottaa tarkoitukseen sopivaa öljyä etu- ja keskisormeen (esim. Ceridal tai kookosöljy). Hän laittaa sormet emättimeen suunnilleen toiseen sorminiveleen asti. Silloin lantionpohjan lihakset tulevat n. ensimmäisen sorminivelen korkeudelle.
  • Ne muodostavat vartalomme ”lattian” ja kulkevat lantiossa pohjimmaisena kannattelemassa koko sisäelinten painoa. Ne reunustavat emätintä muutaman senttimetrin syvyydessä.
  • Näiden “rakkauslihaksiksikin” kutsuttujen lihasten supistuessa emätin tiukentuu ja kohoaa hieman ylöspäin. Tämä harjoitus toimii muuten juuri siksi myös esim. osana esileikkiä, eli tämän ei todellakaan tarvitse olla vakavaa, vaan päinvastoin 🙂
  • Toisaalta, vaikka tekisit harjoituksen hyvinkin rutiininomaisesti, saat siitä kuitenkin fysiologisesti saman hyödyn.
  • Jos lihakset tuntuvat olevan kateissa, löydät niiden paikan tekemällä lihassupistuksen omia tai kumppanin sormia vasten. Lantionpohjan lihasten supistus tuntuu tiukentumisena ja kevyenä imuna ylöspäin silloin kun lantionpohjan lihakset ovat tyydyttävässä kunnossa. Käsipeilillä se myös näkyy emättimen ja peräaukon supistumisena.
  • Kun oikea kohta on löytynyt, rauhallisesti, ensin hyvin kevyttä painetta käyttäen kumppani käy hyvin hitaasti sormilla hieromalla läpi emättimen sisäreunat.

Liikerata näyttää U:n malliselta, palaten ylhäältä aina alakautta toiselle puolelle.

 

  • Harjoituksen voi tehdä myös itse, jolloin peukalo on usein ainut sormi, jolla yltää hyvin emättimeen sisälle – voit käyttää peukaloa niin, että kylkimakuulla nostat päällimmäisen jalan koukkuun ja viet peukalon emättimeen sen alta tai sitten vastaavasti seisten. Silloin voit nostaa toisen jalan esim. sohvan selkänojalle tms. ja viedä sormen emättimeen jalan alta.
  • Etene emättimen yläreunasta alas, ja U:n muotoisesti vastakkaiselle puolelle. Saatat tuntea tiukempia tai jännittyneitä kohtia. Käsittele niitä erityisen hellävaraisesti ja anna niille aikaa rentoutua. Jos teet harjoitusta kumppanin kanssa, kerro tuntemuksistasi hänelle ja ohjaa käyttämään sopivan tuntuista painetta ja hidasta tahtia.
  • Hierontaa on hyvä jatkaa n. 5 minuuttia, kunnes rentoutuminen painetta vasten tuntuu helpommalta. Hierontaa kannattaa tehdä muutaman kerran viikossa, n. 2-4 viikkoa ennen laskettua aikaa.
  • Kuten uusissa asioissa yleensä, myös tässä jo muutama harjoituskerta tekee lantionpohjan lihaksia sinulle tutummaksi ja auttaa synnytyksessä.
  • HUOM. Ajatuksena on siis luoda tietoinen yhteys siihen, miltä lantionpohjan lihasten rentouttaminen tuntuu, sekä auttaa kevyellä paineella lihaksia rentoutumaan – ei niinkään venyttää lihaksia. Pidä siksi paine koko ajan miellyttävänä. Ja nimenomaan miellyttävää tämä saa ollakin ja pariskunnille sopii myös osaksi rakkauselämää.

Rakkaus… liittyykö se välilihaan?

Tästä tullaankin erinomaisella aasinsillalla siihen, että rakkaus ja intiimiys itse asiassa ovat hyvin keskeisiä asioita myös välilihan suojelussa.

Kuten tiedät, että kun tilanne on sopiva, tämä alue reagoi läheisyyteen, halauksiin ja suutelemiseen niin, että verenkierto ja emättimen kosteus lisääntyvät. Äidin keho alkaa erittää oksitosiinia ja keho valmistautuu rakasteluun.

Usein emme tule ajatelleeksi, että vauvan syntymä on kuin kolikon kääntöpuoli tälle samalle tapahtumalle (ja sitä voi niin ajatella, vaikka vauva olisikin saanut alkunsa muuten kuin suoran yhdynnän kautta). Ja juuri siksi vauvan on helpoin syntyä, kun myös äidin synnytyskokemuksessa on mahdollisimman paljon samoja elementtejä kuin rakastelussa: Hämärää, intiimi tunnelma, hellää kosketusta, ymmärrystä ja myös oman kumppanin sylittelyä, suutelemista ja muuta hyvänä pitämistä. Ja sitä, että äidillä on luottavainen ja hyvä olla sekä omien ajatustensa että oman kehonsa kanssa (aivan kuten rakastellessakin!). Tämä vaikuttaa suoraan siihen, mitä synnytyselimissä tapahtuu. Hyvä verenkierto ja kosteus auttavat kudoksia joustamaan paremmin ja suojelet välilihaasi – sekä autat samalla lantionpohjan lihaksia rentoutumaan.

Miten sitten tuoda tätä luottamusta ja hyvää oloa synnytykseen? Miten mielesi ja ajatuksesi voisivat olla mukana synnytyksessä niin, että ne tukevat kehon rentoutumista? Mitä erilaisia tapoja on rentouttaa kehoa synnytyksen eri vaiheissa?

Lantionpohjan lihasten rentoutuminen on yksi näkökulma asiaan ja liittyy ennen kaikkea juuri ponnistusvaiheeseen. Se on osa verkkokurssiamme “Rento synnytys”, jonka olemme rakentaneet voidaksemme tarjota 10 vuoden valmennusosaamisemme mahdollisimaan monen odottajan käyttöön.

Haluamme auttaa sinua oivaltamaan, että rentoutuminen ei ole pelkkä niksi tai tekniikka, vaan olotila – ja siksi sen päärakennusaineena ovat tunteet ja ajatukset. Jos haluat tietää synnytysrentoutumisesta lisää, käythän tutustumassa kurssiin kuvaa klikkaamalla tai www.rentosynnytys.fi:

Kurssilla opit, miten kehosi ja mielesi toimivat synnytyksen aikana ja miten voit tehdä yhteistyötä kehosi kanssa. Tuemme sinua omassa valmistautumisessasi ja autamme ymmärtämään, miksi synnytyksestä usein puhutaan kärsimyksentäyteisenä tapahtumana – ja miksi näin ei tarvitsisi olla.

Hyvässä synnytyskokemuksessa on lopulta kyse hyvin luonnollisista kyvyistämme ja perustavanlaatuisesta ihmisyydestämme. Monesti emme vain osaa nähdä näiden perusasioiden merkitystä synnytyksessä. Keholla on luontainen kyky sanoa “Kyllä!” synnytykselle ja avautua vauvaa varten. Valmistautuneena sinulla on mahdollisuus saada tuo kyky käyttöösi, heittäytyä synnytyksen voimaan luottaen itseesi ja kehoosi. Itsetuntemus, rakkaus, läheisyys ja luottamus – niistä on hyvä synnytyskokemus tehty. On vain osattava kulkea niitä kohti.